Oma työ, oma ura, oma työeläke. Työeläkkeen antama vanhuudenturva karttuu pääosin jokaisen oman työuran perusteella. Valinnoilla on väliä myös siinä mielessä.
Pohjoismaissa toimeentulo rakentuu oman työn ja tekemisen kautta. Taustalla on ajatus siitä, että kaikki yhteiskunnan jäsenet pystyvät periaatteessa hallitsemaan omaa elämäänsä ja rakentamaan siitä oman näköistään.
Käytännössähän aina ei niin mene. Elämässä tulee ikäviä yllätyksiä. Oma tai perheenjäsenen sairastuminen, tapaturma tai työttömyys mullistavat elämän. Kouluttaudutaan uuteen ammattiin omasta halusta tai olosuhteiden ohjaamina. Etsitään paikkaa uudessa elämäntilanteessa.
Yksi koko kaikille
Työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvajärjestelmän turvaverkkoa. Se säästää sitkeästi, kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen itse kullekin meistä sitä päivää varten, kun vetäydymme vanhuuseläkkeelle. Säästöä kertyy pääsääntöisesti 1,5 % kuukaudessa palkasta, yli 53-vuotiaille hieman enemmän.
Työeläke on eräänlainen yhden koon unisex-collegeasu. Yksi koko ja samat säännöt kaikille.
Järjestelmä on eroille sokea
‒ Itse järjestelmä on sokea ammatista, koulutuksesta, sukupuolesta tai työtehtävistä johtuville eroille, painottaa Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntasuhteiden päällikkö Elina Laavi.
‒ Työelämän epätasa-arvo ja esimerkiksi ammattien eriytyminen sukupuolen mukaan heijastuvat myös eläkkeisiin. Työeläkkeiden kautta tämän korjaaminen olisi laastari, mutta ei ratkaisisi ongelman ydintä: työelämän epätasa-arvoa.
Eläkettä karttuu palkattomiltakin jaksoilta
Eläkettä karttuu myös työuran katkoksista, Laavi huomauttaa. Monet elämän palkattomat jaksot lisäävät ja kartuttavat työeläkettä, joskin vähemmän kuin työ. Lasten hoito, työttömyys, sairaus ja kuntoutus sekä tutkintoon johtava kouluttautuminen ovat sellaisia.
‒ Lasten saaminen on hyvin keskeinen tekijä työeläkejärjestelmänkin kannalta. Nyt perheellistymisen haitta omalle toimeentulolle kohdentuu pääsiassa naisten kannettavaksi. Se ei tietysti ole oikein, mutta onneksi työeläkettä karttuu myös vanhempainvapaasta. Kuntoutuksella ihmisiä taas saadaan sairauden tai vammautumisen jälkeen onnistuneesti palaamaan työelämään.
‒ Kouluttautuminen nuorena ja yhä enemmän pitkin elämää avaa reittejä ja uusia polkuja työelämään. On nähty tärkeäksi, että kouluttautuminen itsessään kartuttaa työeläkettä. Ihmisiä halutaan kannustaa siihen.
Naisten ja miesten työurien erot näkyvät
Työttömyyttä tai sairastumista ei voi valita pois. Vanhempainvapaan käyttöä voi säädellä paremmin. Valtaosan siitä käyttävät naiset. Pitkä poissaolo työstä heijastuu palkkakehitykseen ja aikanaan eläkkeeseen.
Naisten vanhuuseläke-euro oli 68 senttiä vuonna 2017. Se johtuu eläkeikäisten naisten miehiä lyhemmistä työurista ja pienemmistä palkoista. Ero kaventuu hitaasti.
‒ Meillä on edelleen aivan liian jakautunut työelämä miesten ja naisten töihin. Sitä pitäisi pystyä purkamaan paljon nykyistä voimakkaammin. Uravalintojen lisäksi nimenomaan vanhempainvapaat jakaantuvat erittäin epätasaisesti, Elina Laavi toteaa.
Omilla valinnoilla on väliä
Työeläkkeen henkilökohtaisuudesta seuraa se, että omilla valinnoilla on väliä, mutta riskejä kannetaan yhdessä. Uravalinnalla on merkitystä sitä kautta, että paremmin palkattu ammatti kerryttää eläkettä enemmän.
Pitkä, katkeamaton työura kartuttaa eläkettä enemmän kuin satunnainen työskentely, koska eläkemaksuja tulee silloin maksettua enemmän.
Entä työelämän tulevat muutokset?
Miten tulevaisuudessa? Työelämän ennakoidaan muuttuvan merkittävästi.
‒ Vielä se ei näy kovin paljon tilastoissa. Palkansaajien määrä ei ole muuttunut merkittävästi 1998‒2018. Määräaikaiset työsuhteet ovat sinä aikana yleistyneet vain joillakin tuhansilla, Elina Laavi tarkentaa.
Sen sijaan uusista työsuhteista yli puolet on määräaikaisia, tilastot kertovat.
‒ On ilman muuta ongelma, jos työura on hyvin pätkittäinen. Myös palkattomista jaksoista kertyy eläkettä, mutta silti ansiotaso ja eläke jäävät pienemmäksi.
Eläkeoikeus on jokaisen oma
Välillä kansainvälisissä eläkevertailuissa – joissa Suomen järjestelmä arvioidaan monin tavoin erittäin toimivaksi – huomautetaan, että eläkeoikeutta pitäisi jakaa puolisoiden kesken.
‒ Ehkä ei suomalaiseen yhteiskuntaan sopiva ajatus, Laavi pohtii.
‒ Suomessa ja Pohjoismaissa on lähdetty siitä, että naiset osallistuvat työelämään. Meillä on hyvin kattavat varhaiskasvatuspalvelut, ja sitä kautta naisten työskentely todella on mahdollista. Siten naiset voivat kartuttaa omaa työeläkettään, olla taloudellisesti itsenäisiä.
Takuueläkkeellä eläkeläisköyhyyttä vastaan
Pieniä eläkkeitä saavien eläkeläisten toimeentulo on kiperä ja kipeä kysymys. Siitä on keskusteltu syksyn 2018 aikana mm. Telan ja eläkeläisjärjestöjen yhteisissä tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Elina Laavi kertoo, että kiireimmin korjattavaksi asiaksi on kuitenkin noussut palvelujen saatavuus.
‒ Palvelut ovat erittäin tärkeä asia varsinkin iäkkäimmille eläkeläisille. Mistä palveluja saa, mitä hoivapalveluja saa ja miten läheltä? Sitten esiin nousevat elämisen kustannukset: paljonko hoivapalvelut maksavat, miten lääkekorvauksia saa, mitä asumiskustannukset ovat. Käytännön arkielämän menojen ja tulojen pohdiskelua.
‒ Tehokkain tapa vaikuttaa eläkeläisköyhyyteen on takuueläke. Se on nähty myös keskustelutilaisuuksissa.
Fakta: Eläkkeet 2017
- noin joka neljäs Suomessa asuva sai 2017 jotain eläkettä (n. 1,5 milj. henkilöä)
- valtaosa vanhuuseläkettä (n. 1,3 milj. henkilöä)
- keskieläke oli 1656 €/kk
- miesten keskieläke oli 1874 €/kk, naisten 1476 €/kk. Ero johtuu naisten lyhemmistä työurista ja pienemmistä palkoista
- välillä 1995‒2015 eläkeläisten keskimääräinen kokonaiseläke on noussut n. 30 %
- ulkomaille maksettiin eläkettä vajaalle 60 000 henkilölle
Teksti: Riitta Gullman
Lähteet: Eläketurvakeskus, Tilasto Suomen eläkkeensaajista
