Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tekemiä sopimuksia kutsutaan työehtosopimuksiksi (tes) ja virkaehtosopimuksiksi (ves). Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitaan työsuhteen ehdoista lakia yksityiskohtaisemmin.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan sopia paremmista ehdoista, kuin laissa on säädetty. Esimerkiksi vuosilomien ja työaikojen osalta on työehtosopimuksissa voitu sopia lakia paremmat ehdot. Työehtosopimuksissa myös kerrotaan mistä asioista voidaan työpaikalla sopia paikallisesti.
Työsopimuksessa on maininta mitä työehtosopimusta työssä noudatetaan. Ellei mainintaa ole, niin asiaa voi kysyä myös työpaikan luottamusmieheltä tai esihenkilöltä.
Työehtosopimuksissa määritellään esimerkiksi:
- Palkasta, palkankorotuksista ja palkkaan tulevista lisistä.
- Työvuoroista ja työajasta.
- Lomista ja lomarahasta.
Työehtosopimusneuvottelut
Työehtosopimus on ammattiliittojen ja työnantajan tai työnantajaliiton välinen sopimus tietyn alan tai työnantajan työntekijöihin noudatettavista työnteon ehdoista. Työehtosopimusten sopimuskaudet ovat yleensä 1-3 -vuotta. Sopimuskauden pituus sovitaan neuvottelujen yhteydessä.
Työehtosopimus irtisanotaan sopimuskauden lähestyessä loppuaan. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta aloitetaan jo ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimusten välistä aikaa kutsutaan sopimuksettomaksi tilaksi.
Ammattiliitot edustavat neuvotteluissa työntekijöitä ja vievät sopimusneuvotteluihin jäsenistön asettamia tavoitteita. Kuulumalla liittoon voit vaikuttaa siihen, millaisista asioista neuvotellaan.
Jos ollaan tilanteessa, että yhteisymmärrystä neuvotteluissa ei löydy, niin neuvotteluja voidaan vauhdittaa erilaisilla työtaistelutoimilla. Niihin ei koskaan ryhdytä kevyin perustein vaan niitä on aina edeltänyt useiden kuukausien tuloksettomat neuvottelut. Työtaistelutoimia voivat olla esimerkiksi lakot ja ylityö- ja vuoronvaihtokiellot.
Työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä työntekijän vähimmäisehtojen turvaajana
Ammattiliitto paras asiantuntija
Ammattiliitot valvovat sopimusten noudattamista ja ovat riitatilanteissa jäsentensä apuna. Työntekijän kannattaa siis liittyä siihen liittoon, joka on neuvotellut työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen. Ammattiliitto tuntee alan työehdot parhaiten ja ajaa työntekijän etuja.
Paikallinen sopiminen
Työ- tai virkaehtosopimuksissa voidaan antaa oikeus sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti. Kysymys voi olla esimerkiksi mahdollisuudesta sopia työpaikalla joustavista työaikajärjestelyistä työehtosopimuksessa sovituissa rajoissa.
Työ- ja virkaehtosopimukset antavat yhä enemmän mahdollisuuksia paikalliselle sopimiselle.
Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi:
- palkkausjärjestelmistä
- työn vaativuuden arvioinnista
- tulospalkkioista
- työaikajärjestelyistä.
Työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista osa voidaan jättää työpaikkatasolla sovittavaksi. Myös työlainsäädäntö, kuten työaika– ja vuosilomalaki tarjoavat paikalliseen sopimiseen laajat mahdollisuudet.
Paikallinen sopiminen edellyttää sekä työ- ja virkaehtosopimusten että työlainsäädännön tuntemusta, jota löytyy liittojen kouluttamilta luottamusmiehiltä ja muilta henkilöstön edustajilta.
Paikallinen sopiminen edellyttää:
- Luottamusta ja tasavertaista asemaa työnantajan ja työntekijöiden sekä henkilöstön edustajan välillä.
- Neuvottelutaitoja.
- Työ- ja virkaehtosopimusten tuntemusta.
- Työlainsäädännön tuntemista.
Yleissitova vai normaalisitova?
Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat työelämässä vähimmäisehdot. Niiden avulla varmistetaan, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti.
Työehtosopimus voi olla yleissitova tai normaalisitova. Yleissitovuus luo vakautta työmarkkinoille ja ehkäisee vääristynyttä kilpailua, sillä yritykset eivät kykene kilpailemaan toisten yritysten kanssa heikentämällä työntekijöiden työehtoja.
Yleissitovien työehtosopimusten mukaiset työsuhteen minimiehdot koskevat myös niitä työntekijöitä, joiden työnantaja ei ole järjestäytynyt alan työnantajaliittoon.
Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta.
Työehtosopimus on yleissitova, jos sopimuksen tehneiden työnantajaliittojen jäsenyrityksissä työskentelee yli puolet alalla työskentelevistä työntekijöistä. Yleissitovuus tarkoittaa, että työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.
Työehtosopimusta kutsutaan normaalisitovaksi, jos se ei ole yleissitova. Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, se sitoo vain asianomaisen työalan työnantajaliittoon järjestäytyneitä työnantajia.
Työnantaja on velvollinen noudattamaan normaalisitovaa työehtosopimusta, jos se kuuluu sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon tai sopimus on tehty koskemaan juuri kyseistä yritystä.
