Vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän työaika vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä määrättynä ajanjaksona. Vaihteleva työaika voi tarkoittaa myös sitä, että työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Tällaisia vaihtelevan työajan sopimuksia ovat esimerkiksi nollatuntisopimukset.
Jos työnantajalla on kiinteä työvoiman tarve, hän ei saa tehdä aloitetta vaihtelevasta työajasta. Työnantaja ei myöskään saa tehdä aloitetta siitä, että vähimmäistyöaika määritellään pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää.
Jos työnantaja haluaa antaa vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle on varattava tilaisuus ilmoittaa määräajassa, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista.
Uudesta vähimmäistyöajasta sopiminen
Jos työnantajan todellinen työvoiman tarve on kuuden kuukauden ajan ollut suurempi kuin mitä kanssasi on sovittu, voit pyytää työaikaehdon muuttamista vastaamaan todellista tarvetta. Neuvottelut on käytävä kohtuullisessa ajassa ja sinulla on oikeus pyytää esimerkiksi luottamusmiestä olemaan kanssasi neuvottelussa.
Ellei uudesta vähimmäistyöajasta päästä sopimukseen, työnantajasi on kirjallisesti esitettävä asialliset perusteet sille, millä tavalla voimassa oleva työaikaehto vastaa yhä työnantajan työvoimatarvetta.
