Lait ja säännökset määrittelevät, kuinka itsensätyöllistäjän tulee toimia. Sanastossa ovat mukana keskeisimmät termit.
Yritysmuodot
Ammatinharjoittaja
Yrittäjä, joka työskentelee ammatissa, jonka harjoittamiseen tarvitaan lupa. Ammatinharjoittajan pitää täyttää tietyt ammattitaitovaatimukset. Joidenkin elinkeinojen harjoittamisesta pitää tehdä ilmoitus viranomaiselle tai rekisteröityä kyseisen ammatin harjoittajaksi. Ammatinharjoittajan pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi.
Avoin yhtiö
Yritys, jossa kaikki yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta. Tarvitaan vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Perustamiseen riittää yhtiömiesten työpanos.
Elinkeinonharjoittaja
Luonnollinen henkilö, joka myy tuotteita tai hyödykkeitä. Henkilö toimii omissa nimissään ja vastaa taloudellisesti sitoumuksistaan. Elinkeinotoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus verohallinnolle.
Kommandiittiyhtiö
Yritys, jossa on sekä päätösvaltaisia että äänettömiä yhtiömiehiä. Perustamiseen riittää vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiselta yhtiömieheltä riittää työpanos, äänettömältä vaaditaan rahapanos. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta, mutta äänettömät yhtiömiehet ovat vastuullisia vain sovitun omaisuuspanoksen verran.
Liikkeenharjoittaja
Yrittäjä, joka myy ja ostaa tuotteita, usein tavaroita. Liikkeenharjoittajalla voi olla liiketila, mutta se ei ole pakollinen. Liikkeenharjoittajan pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi.
Osakeyhtiö
Yritys, jossa on yksi tai useita osakkaita. Osakeyhtiön perustamiseksi tarvitaan 2 500 euron pääoma. Oy:n voi perus yksikin henkilö, mutta silloin yhtiön hallituksessa pitää olla lisäksi ainakin yksi varahenkilö. Osakeyhtiössä yrittäjälle voi maksaa palkkaa ja hän voi saada yrityksen tuotosta osinkoja.
Osuuskunta
Osuuskunnassa osakkailla on saman verran päätösvaltaa riippumatta osuuksien määrästä. Osuuskunnan voi perustaa ilman alkupääomaa ja vaikka yhden hengen voimin, mutta hallituksessa on oltava ainakin yksi varahenkilö. Osuuskunnan jäsenelle voi maksaa palkkaa. Osuuskunnan voitosta voi jakaa rajallisen määrän ylijäämän hyvitystä, työosuuskunnassa jäsenelle voidaan maksaa lisäpalkkaa.
Toiminimi
Toiminimellä yrittäjä toimii omissa nimissään ja vastaa toiminnasta henkilökohtaisesti koko omaisuudellaan. Yrittäjä ei saa maksaa itselleen palkkaa eikä jakaa luontoisetuja. Voitto tulee verojen jälkeen suoraan yrittäjän käyttöön.
Rekisterit
Arvonlisäverovelvollisten rekisteri
Arvonlisäverollisia palveluja ja/tai tuotteita myyvän yrityksen pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos liikevaihto on yli 10 000 euroa vuodessa. Merkintä kertoo, että rekisterissä oleva huolehtii alv-maksuista ja -ilmoituksista. Joitakin aloja on jätetty rekisterin ulkopuolelle, esimerkiksi terveys-, sairaus- ja sosiaaliala sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut.
Ennakkoperintärekisteri
Ennakkoperintärekisteriin voidaan merkitä elinkeinotoimintaa tai muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittava henkilö, yritys tai yhteisö. Asiakkaan ei tarvitse maksaa työstä ennakkopidätystä, vaan siitä huolehtii kyseinen työn suorittaja, yritys tai yhteisö.
Y-tunnus
Yritys- ja yhteisötunnus, jolla yritys asioi asiakkaiden, vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten kanssa. Tunnuksen loppuosa kertoo toimialan. Tunnuksen antaa Patentti- ja rekisterihallitus tai verovirasto, kun perustamisilmoitus yrityksestä on tehty.
YEL-vakuutus
Yrittäjät eläkevakuutus YEL on pakollinen, jos työtulo ylittää 7 557,18 euroa vuodessa. Tuloraja päätetään vuosittain. Yrittäjä päättää ilmoitettavan työtulon määrän, mutta sen pitäisi olla saman suuruinen kuin ulkopuoliselle samasta työtä maksettavan palkan. Vaihtoehtoisesti työtulo voi vastata yrittäjän työpanosta. YEL-maksun perusteella yrittäjälle maksetaan perhevapaiden tuet, työttömyysturva, osa-aikaeläke ja eläke.
Tulot ja verot
Arvonlisävero
Palveluiden ja tuotteiden myyntihintaan pitää lisätä arvonlisävero. Tavaroihin ja palveluihin lisätään yleensä 24 prosenttia arvonlisäveroa, mutta esimerkiksi ateriapalveluihin 14 prosenttia ja liikuntapalveluihin 10 prosenttia. Alv-maksu tilitetään valtiolle, kun siitä on ensin vähennetty muualle maksetut arvonlisäverot. Alv-maksu koskee arvonlisävelvollisten rekisterissä olevia.
Laskutusyritys
Muut kuin yrittäjästatuksella olevat itsensä työllistäjät voivat käyttää laskutusyritysten palveluja. Ne laskuttavat asiakasta itsensä työllistäjän puolesta ja maksavat itsensä työllistäjälle palkkaa, josta kertyy myös eläkettä. TE-toimisto voi pitää laskutusfirman käyttäjää yrittäjänä, kun tämä hakee työttömyysturvaa.
Palkka
Itsensä työllistäjä voi pyytää asiakkaalta korvauksen työstään tai palvelustaan palkkana. Silloin asiakas huolehtii vero- ja muista maksuista. Palkasta kertyy eläkettä ja työttömyyskassan jäsenelle ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Palkkio
Toimeksiantaja pidättää palkkiosta vain verot. Työsuorituksesta voidaan maksaa palkkio, kun tekijää ei ohjata eikä valvota, työ tehdään muulla kuin toimeksiantajan tiloissa ja tekijän välineillä. Palkkio ei kerrytä itsensä työllistäjän työeläkettä. Kukin työttömyyskassa päättää erikseen, peritäänkö palkkioista työttömyyskassamaksua. Työttömyysvakuutusrahaston mukaan työttömyysvakuutusmaksu pitää maksaa kaikesta työn teettämisestä, jos tekijänä on luonnollinen henkilö. Te-toimisto päättää kokonaisarvion perusteella, onko palkkioita saaneella itsensä työllistäjällä oikeus työttömyysturvaan.
Starttiraha
Aloittava yrittäjä voi hakea starttirahaa yrityksen alkutaipaleelle, enintään 18 kuukaudeksi. Ehtona on, että päätoimiseksi yrittäjäksi siirrytään heti opiskelujen jälkeen, palkkatyöstä tai kotityöstä. Myös työttömät tai irtisanotut voivat hakea starttirahaa. TE-toimisto päättää, riittävätkö yrityssuunnitelma ja hakijan valmiudet tuen saamiseen.
Toimeksianto
Asiakkaan antama tehtävä. Itsensä työllistäjä päättää, ottaako toimeksiannon vastaan vai ei. Toimeksiantoon on hyvä pyytää tehtävän tarkka sisältö ja toimitusaika. Näistä ja työn hinnasta kannattaa sopia varsinkin uusien asiakkaiden kanssa kirjallisesti. Toimeksiantoja pidetään verotuksessa yhtenä merkkinä siitä, että itsensä työllistäjä on yrittäjä.
Työkorvaus
Työkorvausta ovat kaikki työstä saatavat korvaukset paitsi palkka. Työkorvaus voidaan verottaa joko yrittäjä- tai ansiotulona riippuen siitä, kuinka paljon tekijä saa vuoden mittaan työkorvauksia.
Yrittäjän työtulo
Yrittäjän nostama palkka omasta yrityksestä.
Yrittäjätulo
Yrittäjätuloon lasketaan mukaan kaikki elinkeinon harjoittamisesta saatavat tulot, esimerkiksi luontoisedut.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallitus, TE-palvelut.fi, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö, vero.fi, yrityssuomi.fi
Teksti: Birgitta Suorsa /UP
