Törmäätkö usein uutisia lukiessa sanoihin, jotka tuntuvat herrojen jargonilta? Teimme avuksesi suppean sanaston työmarkkinoilla yleisesti käytetyistä sanoista.
Ammattiliitto – Ammattiliitto parantaa ja puolustaa työntekijöiden työehtoja ja oikeuksia. Ammattiliiton keskeinen idea on, että isona joukkona työntekijöillä on parempi neuvotteluasema työnantajien kanssa verrattuna siihen, että jokainen työntekijä neuvottelisi työehdoistaan itse.
Ammattiliitto neuvottelee jäsentensä ja heidän ammattiryhmänsä tai toimialansa työehdoista työnantajien edustajien kanssa. Ammattiliitto voi edistää työnantajille esittämiään vaatimuksia uhkaamalla lakolla ja tarvittaessa myös toteuttaa tämän uhan.
Edunvalvonta = Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja lainsäädännön kehittämiseen osallistuminen.
Edustajisto = Määrittää järjestön toiminnan tärkeimmät suuntaviivat ja hyväksyy talousarvion. STTK:n edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja sen toimikausi on neljä vuotta. Edustajiston järjestäytymiskokous valitsee keskusjärjestön puheenjohtajan ja hallituksen sekä edustajiston puheenjohtajiston. Edustajiston jäsenet ovat STTK:laisten jäsenliittojen valitsemia järjestöaktiiveja, jotka edustavat omia ammattiliittojaan.
Henkilöstön edustaja = Henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö: luottamushenkilö (lakiteksteissä luottamusmies), luottamusvaltuutettu tai työsuojeluvaltuutettu
Järjestäytymisaste – Järjestäytymisaste kertoo kuinka suuri osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Korkea järjestäytymisaste on ammattiliitoille tärkeää siksi, että se antaa niille uskottavuutta työntekijöiden edustajana ja sitä kautta myös vahvemman neuvotteluaseman.
Kaksikantaneuvottelu = Palkansaajien ja työnantajien välinen neuvottelu.
Keskitetty ratkaisu – Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhdessä neuvottelema sopimus palkoista ja työehdoista.
Keskusjärjestö – Keskusjärjestöt ovat työntekijöitä edustavien ammattiliittojen ja työnantajia edustavien järjestöjen muodostamia yhteenliittymiä.
Suomessa on kolme työntekijöitä edustavaa ammatillista keskusjärjestöä: STTK, Akava ja SAK. Työntekijät eivät ole suoraan jäseniä näissä keskusjärjestöissä, vaan keskusjärjestöjen jäseniä ovat työntekijöitä edustavat ammattiliitot.
Kolmikantaperiaate = SAK, STTK, Akava, työnantajien järjestöt ja maan hallitus tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat. Kolmikanta koskee erityisesti työ- ja sosiaalilainsäädäntöön liittyviä asioita.
Kuoppakorotus = yleisestä ansiokehityksestä jääneille aloille/ammattiryhmille/työntekijöille ym. sovittu muita korkeampi palkankorotus.
Lakko = työntekijät pidättäytyvät tekemästä töitä edistääkseen sopimuksen syntyä työnantajan ja henkilöstön välillä. Lakko on laillinen, kun työehtosopimus ei ole enää voimassa ja on alkanut niin sanottu sopimukseton tila. Lakko on laillinen myös silloin, kun se ei kohdistu työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen. Laillinen lakko edellyttää kahden viikon ilmoitusaikaa. Lakon alkamis- ja päättymisaika ilmoitetaan työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle. Lakko on laiton silloin, kun työtaistelutoimi kohdistuu työehtosopimukseen sen voimassaoloaikana. Suuri osa laittomista lakoista on mielenilmauksia työnantajan laki- tai sopimusrikkomuksiin, yhteistoimintamenettelyyn tai huonoon henkilöstöpolitiikkaan.
Liittokierros = Työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä tapahtuva työehdoista sopiminen.
Luottamusmies – Luottamusmies on työntekijöiden edustaja työpaikalla. Hänen tehtävänä on valvoa työehtosopimuksen ja työlakien noudattamista työpaikalla. Usein luottamusmies on mukana selvittelemässä työpaikan tai yksittäisten työntekijöiden ongelmia.
Matalapalkkaerä = Matalapalkka-aloille kohdennettava erillinen summa.
Naispalkkaerä = Osana palkkaratkaisua vain naisvaltaisille aloille kohdennettava erillinen summa.
Normaalisitova työehtosopimus = voidaan tehdä, jos yleissitovaa työehtosopimusta ei ole. Jos yleissitovaa tai normaalisitovaa työehtosopimusta ei ole tehty, minimiehdot määrittää lainsäädäntö.
Paikallinen sopiminen = Työ- ja virkaehtosopimuksessa annettu oikeus sopia jostakin toisin työpaikalla. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöiden ja työnantajien kesken työpaikoilla ja yrityksissä tapahtuvaa työehtoja koskevaa sopimista.
Palkansaajakeskusjärjestö = Työntekijöitä edustavia palkansaajajärjestöjä on kolme: SAK, STTK, Akava.
Partit = Neuvotteluosapuolet.
Perälauta = Perälauta on sitova kirjaus siitä, miten työehtosopimuksen määrittelemät palkankorotukset toteutetaan, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti tai jos työpaikalla ei ole tarvetta pyrkiä muuhun kuin työehtosopimuksen mukaiseen malliin.
PSKJ = Palkansaajien keskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava).
Raamisopimus = Keskitetty työmarkkinaratkaisu, jossa sovitaan tietyn suuruisesta palkankorotuksesta, joka toteutetaan alakohtaisesti työehtosopimuksilla. Raamiratkaisu on yleensä puhdas palkkaratkaisu eikä yleensä sisällä työelämän kehittämiseen liittyviä toimia. Raamisopimuksia ei ole viime vuosina enää tehty.
Sopimusyhteiskunta – Sopimusyhteiskunnalla tarkoitetaan yleisesti yhteiskuntaa tai yhteiskuntajärjestystä, jossa asioista pystytään sopimaan yhdessä ja vieläpä niin, että näistä sopimuksista myös yhteisesti pidetään kiinni.
Sopimusyhteiskunta edellyttää siis järjestelmää, jossa voidaan tehdä sitovia sopimuksia. Sopimusyhteiskunnan käsitteeseen liittyy myös ajatus yhteisestä edusta, johon eri osapuolet voivat päästä neuvottelemalla ja sopimalla.
TES = Työehtosopimus.
Tukilakko = yleensä määräaikainen työtaistelu, jonka tavoitteena on tukea oman liiton toisen sopimusalan tai toisen liiton työtaistelua.
Tukuseto = Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta, jossa mukana ovat valtiovarainministeriö, SAK, STTK ja Akava.
Tupo = Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Työmarkkinasopimus, jonka neuvottelivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja johon valtiovalta osallistui esimerkiksi veroratkaisuin. Sopimus toteutettiin työehtosopimuksilla. Viimeisin tupo neuvoteltiin vuonna 2006.
Työnantajakeskusjärjestö = Työnantajia edustavia keskusjärjestöjä on neljä: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos ja Kirkon työmarkkinajärjestö.
Työmarkkinajärjestö = Työntekijöitä ja työnantajia edustavia järjestöjä, kuten ammattiliitot.
Työmarkkinakeskusjärjestö = Miltei kaikki ammattiliitot ja työnantajaliitot kuuluvat keskusjärjestöihin.
Työtaistelu = Syntyy yleensä tilanteessa, jossa työntekijöitä edustava ammattiliitto ja työnantajia edustava työnantajajärjestö eivät pääse sopuun millä palkalla ja ehdoilla työtä tehdään. Näistä asioista sovitaan työehtosopimuksessa.
VES = Virkaehtosopimus.
Yleiskorotus = Palkankorotus, joka tulee kaikille samansuuruisena (ellei toisin sovita).
Yleissitova työehtosopimus = Alalla työskentelevistä työntekijöistä yli puolet kuuluvat ammattiliittoon, jolloin kaikki alan työnantajat joutuvat noudattamaan alan työehtosopimusta, vaikka eivät itse kuuluisi työnantajaliittoon. Heidän on noudatettava työehtosopimusta työehtojen miniminä, vaikka organisaation työntekijät eivät kuuluisi ammattiliittoon.
Puuttuuko työmarkkina-suomi-työmarkkina -sanakirjasta hakemasi sana? Lähetä se meille somessa @tyoelamaan tai sähköpostilla tyoelamaan@sttk.fi.
