Ensimmäisen tutkinnon suorittaminen on vasta alku osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen on paljon, mutta kaikki lähtee omasta halusta ja kiinnostuksesta oppia uutta ja kehittyä työssä. Osaaminen karttuu myös muualla kuin koulun penkillä ja työssä ollessa. Kaikessa urasuunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä on tärkeää pystyä tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamista. Yhtä lailla on tärkeää seurata oman ammattialan kehitystä ja tunnistaa omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Sinulla on paljon mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa on mahdollista suorittaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tai niiden osia. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat tutkintokoulutuksen lisäksi avointa korkeakouluopetusta sekä maksullisia täydennyskoulutusohjelmia. Työväenopistot, kansanopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat laajasti myös ammatillista kehittymistä koskevaa koulutusta. Myös monet ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen koulutusta ja uraohjausta, jonka tarjontaan voit tutustua oman liittosi nettisivuilla.
Opiskelu työn ohessa
Joka toinen nuori on opiskellut korkeakoulussa ennen työelämään tuloa ja lähes joka toinen on opiskellut ammatillisella toisella asteella. Opiskelu ei kuitenkaan lopu valmistumiseen. Oman osaamisen kehittäminen on tärkeä osa työelämää. Se lisää työn mielekkyyttä ja luo mahdollisuuksia vaihtaa työtehtäviä tai ammattia. Kouluttautuminen on siis erinomainen tapa varmistaa urakehitys ja parempi palkka.
Yhä useampaan työhön tarvitaan vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus.
Työnantajan järjestämä henkilöstökoulutus on hyvä lähtökohta oman osaamisen kehittämiseen. Omia koulutukseen liittyviä toiveita kannattaa tuoda myös itse esille esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Oma kiinnostus uuden oppimiseen voi antaa positiivisen viestin työnantajalle myös urakehityksen kannalta. Työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijöillä on riittävä osaaminen työtehtävistä suoriutumiseen sekä laatia suunnitelma henkilöstön koulutuksesta.
Myös lyhytkestoiseen työpaikan ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistuminen on monesti mahdollista työn ohessa. Jos esimerkiksi lähiopetukseen osallistuminen edellyttää työstä poissaoloa, kannattaa oman esihenkilön kanssa keskustella mahdollisuudesta opiskella työajalla. Myös työehtosopimuksissa tai työpaikkakohtaisesti on saatettu sopia opiskelusta työaikana.
Uudelleenkoulutus
Tulevaisuudessa työelämä muuttuu yhä etenevissä määrin jaksoittaiseen suuntaan – yhä useampi on vaihtanut uransa aikana alaa vähintään kerran. Sinun ei siis tarvitse kouluaikana löytää itsellesi loppuelämän ammattia. Kysymys, jota kysyt itseltäsi pohtiessasi uravaihtoehtoja ei ole enää ”mikä minusta tulee isona”, vaan ”mitä seuraavaksi”.
Uudelleenkouluttautumisen ei tarvitse välttämättä tarkoittaa alan vaihtoa vaan se voi hyvin olla myös osaamisen laajentamista. Tästä hyvä esimerkki on henkilökuva artikkelisarjassamme Ilona Savitie.
Pohtiessasi uranvaihtoa, mieti:
- Mitkä asiat sinua kiinnostavat ja mitkä ovat vahvuuksiasi?
- Minkälainen työ sopii elämäntilanteeseesi?
- Etsitkö säännöllistä työsuhdetta vai keikkatyötä?
- Minkälaiset työajat haluat?
- Saako palkka vaihdella esimerkiksi työvuorojen määrästä ja niistä kertyvistä lisistä riippuen?
- Millaisia uravaihtoehtoja on nykyisen työsi ja unelmatyösi välillä?
- Mitä osaamista olen tähän mennessä jo kartuttanut? Mitkä taidot kaipaavat hiomista?
- Edellyttääkö unelma-ammattiin kiinni pääseminen lisä- tai uudelleenkoulutusta?
Testaa mitä jäi mieleen!
Mitä kannattaa tehdä oman osaamisen jatkuvan kehittymisen edistämiseksi?
Please select 4 correct answers
