Työuran alussa saattaa tuntua, että eläke häämöttää niin kaukaisessa tulevaisuudessa, ettei sille kannata uhrata ajatuksia. Työeläkemaksua maksetaan kuitenkin jokaisesta ansaitsemastamme palkasta 17 ikävuodesta alkaen. Työeläke karttuu siis pikkuhiljaa koko työelämän ajalta. Eläkettä kertyy myös esimerkiksi opiskelun, työttömyyden ja lasten kotihoidon ajalta.
Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että työssäkäyvät maksavat pääosin eläkkeellä olevien eläkkeet. Osa eläkkeitä varten kerätyistä rahoista kuitenkin rahastoidaan tulevaisuutta varten. Järjestelmä takaa toimeentulon vanhuusiässä, mutta myös, jos on työkyvytön.
Eläkkeisiin kannattaa tutustua jo nuorena, sillä työuran aikana tehdyt valinnat vaikuttavat eläkkeen määrään.
Mikä on työeläke?
Perusperiaatteena on, että työeläke ansaitaan omalla palkkatyöllä tai yrittämisellä. Eläkettä alkaa kertyä nykyisin jo 17-vuotiaasta alkaen. Eläke voi kuitenkin karttua osin myös opiskelusta sekä työttömyyden, sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan aikana.
Eläkejärjestelmään tutustuminen kannattaa nuorena myös siksi, että työssäkäyvät maksavat työeläkemaksuillaan aina pääosan eläkkeellä olevien eläkkeistä. Lisäksi kannattaa huomata, että jo nuorena voi olla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen tai perhe-eläkkeisiin. Lue työ- ja kansaneläkkeen eroista täältä.
Muita eläke-etuuksia
Työntekijä voi ottaa vanhuuseläkkeen osittaisena (25% tai 50%) maksuun jo 61-vuotiaana. Sitä kutsutaan osittain varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi (OVE).
Vuonna 1964 syntyneillä raja tulee nousemaan 62 ikävuoteen ja vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alaikäraja sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen.
Työuraeläke on vähintään 63-vuotiaille työntekijöille suunnattu eläkelaji, joka mahdollistaa pitkän ja raskaan työuran tehneelle siirtymisen eläkkeelle ennen alinta vanhuuseläkeikää.
Pitkiksi ja raskaiksi työuriksi lasketaan yli 38 vuotta kestäneet työurat, joiden jäljiltä työkykysi on heikentynyt. Heikentyminen on kuitenkin lievempää kuin työkyvyttömyyseläkkeen saajilla.
Vanhuuseläkkeelle voi jäädä oman ikäluokkansa alimmassa vanhuuseläkeiässä. Syntymävuosi vaikuttaa siihen, milloin voi jäädä eläkkeelle.
Työntekijän ei ole pakko hakea eläkettä, vaikka hän olisi saavuttanut oman eläkeikänsä. Mitä myöhemmin jää vanhuuseläkkeelle, sitä suuremman eläkkeen saa.
Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos työkyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että työkyky on alentunut vähintään 60 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläke voidaan maksaa joko toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena.
Perheenhuoltajan kuoltua leskelle ja lapsille voidaan maksaa perhe-eläkettä perheen toimeentulon turvaamiseksi. Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke.
Ammatillisen kuntoutuksen ajalta voit saada kuntoutusetuuksia. Ammatillisen kuntoutuksen tehtävänä on edistää työssä jaksamista, parantaa työkykyä ja lisätä ammatillisia valmiuksia. Työeläkekuntoutuksen etuuksia ovat kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus.
Työeläkeote
Työeläkeotteella on tiedot eläkettä kartuttaneista ansioistasi. Tuleva eläkkeesi pohjautuu niihin tietoihin. Työeläkeotteen tiedot kannattaa tarkistaa säännöllisesti, mutta se ei kerro lopullista eläkettäsi. Eläkettä kertyy koko työuran ajan, joten mitä enemmän työvuosia on edessä, niin sitä enemmän eläkettä ehtii kertyä. Voit tarkistaa oman työeläkeotteesi työeläke.fi-palvelussa.
Samassa palvelussa voit katsoa myös arvion omasta eläkeiästäsi ja päivästä, koska eläkkeesi alkaa. Esimerkiksi, jos olet syntynyt vuonna 2002, on laskurin mukaan eläkeikäsi noin 68 vuotta ja pääsisit eläkkeelle vuonna 2070.
