Perhevapaiden tarkoituksena on auttaa työntekijöitä sovittamaan yhteen työtä ja perhe-elämää. Vanhempi voi ottaa töistä vapaata hoitaakseen lastaan ja toimeentulolle on vaihtoehtoja vaikkei tavanomainen palkka juoksekaan.
Raskaana olevan henkilön käytettävissä on raskaus- ja erityisraskausvapaa. Vanhempien käytettävissä on vanhempainvapaa. Molemmilla vanhemmilla on yhtä suuri vanhempainvapaakiintiö. Omasta kiintiöstään voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.
Työntekijällä on oikeus perhevapaaseen, kun sille laissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja työntekijä ilmoittaa vapaalle jäämisestä ilmoitusaikaa noudattaen. Osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissä poikkeustilanteissa kieltäytyä antamasta perhevapaata.
Milloin? | Vapaan pituus | Toimeentulo | |
Raskausvapaa | 14-30 arkipäivää ennen laskettua aikaa | 40 arkipäivää | Raskausraha* |
Erityisraskausvapaa | Heti, kun raskaus on todettu | Raskausvapaan alkamiseen saakka | Erityisraskausraha |
Vanhempainvapaa | Siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta | Yhteensä enintään 320 arkipäivää, kummallekin vanhemmalle 160 arkipäivää. | Vanhempainraha ja vanhempainraha osittaisena |
Hoitovapaa | Vanhempainvapaan päättyessä | Kunnes lapsi täyttää kolme vuotta | Kotihoidontuki Yksityisen hoidon tuki |
Osittainen hoitovapaa | Vanhempi tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi | Alle kolmevuotiaan lapsen kanssa. 1. ja 2. luokkalaisen kanssa. | Lapsen ollessa alle 3-vuotias: Joustava hoitoraha * Lapsen ollessa 1. ja 2. luokalla: Osittainen hoitoraha * |
Tilapäinen hoitovapaa | Vanhemman joutuessa jäämään kotiin alle 10-vuotiaan lapsen sairastuttua | Neljä päivää/lapsi/sairaus | Työehtosopimuksessa saatetaan antaa palkka 1-4 päivältä. Tarkista siis työehtosopimuksesi! |
Poissaolo pakottavasta perhesyystä | Sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn takia | Kestoa ei ole laissa määritelty, tilanteen mukaan noin viikko | Kysy työnantajalta poissaolon palkallisuudesta |
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi | Perheenjäsen tai muun läheisen erityistä hoitoa varten, esimerkiksi saattohoito | Sovittava työnantajan kanssa kestosta ja muista järjestelyistä | Kysy työnantajalta poissaolon palkallisuudesta |
Omaishoitovapaa | Henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai läheiselle | Viisi päivää kalenterivuoden aikana | Kysy työnantajalta poissaolon palkallisuudesta |
* Joustavan hoitorahan maksu loppuu lapsen täyttäessä kolme vuotta. Vanhempi voi jatkaa osittaista hoitovapaata, mutta siitä ei makseta etuutta. Oikeus etuuteen on siinä vaiheessa, kun vanhempi on osittaisella hoitovapaalla 1. ja 2. luokalla olevan lapsen takia. Silloin vanhemmalle maksetaan osittaista hoitorahaa.
* Työnantajasi saattaa maksaa palkkaa äitiys- tai isyysvapaan ajalta. Tarkista siis työehtosopimuksesi!
Perhevapaan kesto
On syytä harkita tarkkaan, kuinka pitkälle perhevapaalle ilmoittaa jäävänsä, sillä perhevapaan ajankohtaa tai pituutta ei voi automaattisesti muuttaa ilmoituksen jälkeen. Pitkälle perhevapaalle jäätäessä on hyvä sopia, kuinka pidät yhteyttä esihenkilöösi perhevapaan aikana.
Perhevapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.
Palkka perhevapaalla
Lain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta, mutta useissa työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu palkan maksamisesta vapaan tai sen osan aikana. Sinun kannattaa myös kysyä esihenkilöltä, voitko käyttää vapaaseen esimerkiksi vuosilomapäiviä, mikäli vapaajakso on taloudellisesti hankala muuten järjestää.
Testaa, miten hyvin ymmärsit lukemasi!
