Määräaikaisten työsuhteiden tekemisen helpottaminen ja muut työsopimuslain muutokset tulivat voimaan 1.6.2026.
Määräaikaisen työsopimuksen voi jatkossa tehdä myös ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on ensimmäinen sopimus työntekijän ja työnantajan välillä. Sama koskee tilanteita, joissa edellisestä sopimuksesta on vierähtänyt yli viisi vuotta. Sopimus voidaan solmia korkeintaan vuodeksi.
Aiemmin määräaikaisuuteen vaadittiin aina perusteltu syy, kuten sijaisuus tai työn sesonkiluontoisuus. Lakimuutoksen jälkeen muut määräaikaisten työsopimusten tekemisen edellytykset säilyvät ennallaan.
Määräaikaisuuksien helpottamisella työ- ja elinkeinoministeriö haluaa madaltaa työnantajien kynnystä rekrytoida uusia työntekijöitä.
Samalla uudistus lisää kuitenkin riskiä raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle. Haasteeksi voi muodostua myös määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen eli useamman peräkkäisen määräaikaisen sopimuksen tekeminen tilanteessa, jossa työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve.
Muutoksia myös lomautuksiin ja takaisinottovelvollisuuteen
Määräaikaisuuksien lisäksi muutoksia tehtiin lomautuksista annettaviin ilmoituksiin ja työnantajan takaisinottovelvollisuuteen.
Lomautusten ilmoitusaika lyheni kahdesta viikosta yhteen. Ilmoitusajan tarkoituksena on mahdollistaa työntekijän varautuminen työnteon ja palkanmaksun keskeytymiseen.
Takaisinottovelvollisuus taas koskee vastaisuudessa vain yli 50 työntekijän työnantajia. Takaisinottovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että jos työntekijä irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, työnantajan täytyy tarjota hänelle töitä uudestaan, jos samoja tai samankaltaisia töitä on tarjolla neljän kuukauden sisällä työsuhteen päätymisestä. Vähintään 12 vuoden työsuhteessa takaisinottoaika on kuusi kuukautta.