Työtä voidaan tehdä erilaisissa työsuhteissa: vakituisesti, kokoaikaisesti, määräaikaisesti ja osa-aikaisesti. Työsuhteen muoto vaikuttaa esimerkiksi työsuhteen päättymiseen, irtisanomiseen ja työsuhteen purkuun.
Määrä- tai osa-aikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa muita huonompia työehtoja, vaan työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti työsuhteen muodosta riippumatta.
Vakituinen työsuhde
Vakituinen ja kokoaikainen työ on yleisin työsuhteen muoto. Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy yleensä irtisanomiseen joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen asiallisen syyn, kun taas työntekijä voi irtisanoutua ilman perustetta. Molemmille on määrätty omat irtisanomisajat.
Laissa säännellyssä tilanteessa työsuhde voi päättyä myös purkamiseen, jolloin työsuhteeseen perustuvat oikeudet ja velvoitteet päättyvät välittömästi ilman irtisanomisaikaa.
Määräaikainen työsuhde perustellusta syystä
Työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä määräaikaiseksi, jolloin työsuhde päättyy ennalta määrättynä ajankohtana. Työsopimukseen pitää kirjata määräaikaisuuden peruste ja päättymisaika tai arvio siitä.
Määräaikaista työsopimusta ei kumpikaan osapuoli voi lähtökohtaisesti päättää ennen määräajan päättymistä. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan kuitenkin sopia irtisanomisehto. Silloin irtisanominen on mahdollista samoin perustein kuin vakituisessakin työsuhteessa. Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa heti, samoin kuin vakituinenkin työsopimus. Purkaminen edellyttää olennaista sopimusrikkomusta.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa sama työnantaja sopii työntekijän kanssa usean peräkkäisen määräaikaisen työsopimuksen. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.
Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka sekä muut työsuhteen kestoon perustuvat edut.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä lähtökohtaisesti vain perustellusta syystä:
- vakituisen työntekijän sijaisena toimiminen
- kiire- tai sesonkiapulaisena toimiminen (esim. kesätyöntekijä)
- palkattava on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan (määräaikaisen sopimuksen kesto enintään 1 vuosi)
- työn luonne (esim. projekti)
- työharjoittelun suorittaminen
- muu vastaava työn tilapäisyyttä osoittava seikka
Määräaikainen työsopimus ilman perustetta
Määräaikainen työsopimus on mahdollista tehdä ilman perustetta 1.6.2026 alkaen. Edellytyksenä on, että kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai, että edellisestä työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen solmimishetkellä vähintään viisi vuotta. Ilman perustetta tehtävän määräaikaisen sopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi.
Työnantajan on annettava työntekijälle ennen työsuhteen päättymistä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai perustellusta syystä määräaikaiseen työsuhteeseen. Lisäksi työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä, jos työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä samaan tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työn tarjoamisen velvoite on voimassa kolmasosan päättyneen työsuhteen kestosta (esim. työsuhde 3 kk — työn tarjoamisen velvoitteen kesto 1 kk).
Osa-aikatyö
Kokoaikainen työsuhde tarkoittaa tavallisesti viittä työpäivää ja 37,5 tai 40 viikkotyötuntia. Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtä tehdään vain osan päivää tai viikkoa. Osa-aikaisella työllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään alalle sovittua enimmäistyöaikaa vähemmän.
Osa-aikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa kokoaikaista työsuhdetta huonompia työehtoja, mutta edut voidaan suhteuttaa työaikaa vastaavaksi.
Palkka maksetaan osa-aikaisessa työsuhteessa yleensä suhteessa työaikaan. Toisinaan palkanmaksun peruste on tuntimääräinen. Osa-aikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa kokoaikaista työsuhdetta huonompia työehtoja, mutta edut voidaan suhteuttaa työaikaa vastaavaksi, kuten esimerkiksi lounasedun käyttöoikeus voi olla sidottu tosiasiallisiin työpäiviin.
Osa-aikainen työ voi olla kiinteään tuntimäärään tai vaihtelevaan työtuntimäärään perustuvaa. Kiinteällä osa-aikatyöllä tarkoitetaan sopimusta, jossa Työaika on määritelty kiinteäksi, esimerkiksi 8 tuntia viikossa.
Työharjoittelu
Moneen tutkintoon sisältyy vähintään yksi pakollinen työharjoittelu. Työharjoittelu ei pääasiallisesti eroa juurikaan tavallisesta määräaikaisesta työsuhteesta. Mikäli harjoittelu on palkaton, solmitaan työsopimuksen sijasta harjoittelusopimus ja oppilaitoksesi vakuutus on suojaamassa sinua myös harjoittelujakson ajan. Jos harjoittelu on palkallinen, on työnantajan otettava sinulle vakuutus.
Oppisopimus
Oppisopimuksella voit opiskella minkä tahansa ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan. Oppisopimuksessa pääosa osaamisesta hankitaan työpaikalla käytännön työtehtävissä. Teet oppisopimuksen ajalle määräaikaisen työsopimuksen, jossa sovitaan mm. sovellettavasta työajasta ja palkkauksen perusteista. Jos alalla on voimassa työehtosopimus, sovelletaan palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksiä.
Työnantaja päättää, maksaako hän palkkaa myös oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun ajalta. Jos työnantaja ei maksa tietopuolisen opiskelun ajalta palkkaa, olet oikeutettu taloudellisiin etuuksiin (päiväraha, perheavustus, matkakorvaus ja majoittumiskorvaus).
Oppisopimusopiskelulle ei ole yläikärajaa, ja se sopii myös työuran aikana tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Tarkempia tietoja oppisopimuksella opiskelusta antavat ammatilliset oppilaitokset.