Työuran aikana valtaosa työntekijöistä hyödyntää jossain vaiheessa opinto- ja perhevapaita. Molempiin vapaisiin sisältyy omat lainalaisuutensa ja toimeentuloon liittyvät kiemuransa.
Opintovapaa
Työntekijän oikeus saada opintovapaata työstään on määritelty laissa. Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, on sinulla oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, mutta vähintään kolme kuukautta, on sinulla oikeus saada opintovapaata enintään viisi päivää.
Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos myönnetty opintovapaa on pitempi kuin 50 työpäivää, on sinulla oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön.
Opintovapaan edellytyksenä on, että opiskelu tapahtuu julkisen valvonnan alla tapahtuvassa oppilaitoksessa (esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa). Opintovapaan ajalle voit hakea opintotukea tai aikuiskoulutustukea.
Toimeentulo opintovapaalla
Lähtiessäsi opiskelemaan tulotasosi usein laskee. Siksi yhteiskunta tukee opiskelijaa taloudellisesti erilaisin keinoin. Päätoiminen opiskelija voi hakea opintotukea Kelasta. Voit myös hakea Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea, mikäli olet ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuoden ajan tuen alkamispäivään mennessä.
Opintotuki voi turvata toimeentuloa opiskelun aikana. Opintotuki koostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta sekä asumislisästä. Tuen myöntämisen ehdot eroavat ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa.
Opintotuen saamisen edellytyksinä ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve.
Opiskelija voi olla aikuisenakin. Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu opiskelun aikaisen toimeentulon turvaamiseen pidempään työelämässä olleille. Tuen saamisen ehtona on vähintään kahdeksan vuoden työhistoria, josta vähintään vuosi nykyisen työnantajan palveluksessa. Aikuiskoulutustuen saajan tulee olla työstään opintovapaalla. Tukea voi saada opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Jos opintojen aikana on työtuloja, voi aikuiskoulutustuen hakea soviteltuna etuutena. Myös yrittäjänä toimiva voi saada aikuiskoulutustukea. Aikuiskoulutustukea myöntää Työllisyysrahasto.
Ammattitutkintostipendi on kertakannuste, joka voidaan myöntää ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle, jolla on vähintään viiden vuoden työhistoria.
Perhevapaat
Perhevapaiden tarkoituksena on auttaa työntekijöitä sovittamaan yhteen työtä ja perhe-elämää. Perhevapaiden jakautumisessa miesten ja naisten välillä on vielä tehtävää. Tasaisesti jakautuvista perhevapaista ja tasaisesti jakautuvista hoivavastuista hyötyisivät kaikki. Se edistäisi naisten työmarkkina-asemaa, uralla etenemistä ja palkkatasa-arvoa, helpottaisi vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista, vahvistaisi isien vanhemmuutta sekä lisäisi perheen hyvinvointia.
Työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse muustakin kuin omien pienten lapsien hoitamisesta. Työntekijällä voi olla huolehdittavanaan esimerkiksi omat iäkkäät vanhempansa tai vammainen aikuinen lapsi. On myös tärkeä muistaa, että työntekijöillä voi olla erilaisia perheitä ja monimuotoisia perheitä pitää kohdella yhdenvertaisesti.
Toimeentulo perhevapaalla
| Milloin? | Vapaan pituus | Toimeentulo | |
| Raskausvapaa | 14-30 arkipäivää ennen laskettua aikaa | 40 arkipäivää | Raskausraha* |
| Erityisraskausvapaa | Heti, kun raskaus on todettu | Raskausvapaan alkamiseen saakka | Erityisraskausraha |
| Vanhempainvapaa | Siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta | Yhteensä enintään 320 arkipäivää, kummallekin vanhemmalle 160 arkipäivää. | Vanhempainraha ja vanhempainraha osittaisena |
| Hoitovapaa | Vanhempainvapaan päättyessä | Kunnes lapsi täyttää kolme vuotta | Kotihoidontuki Yksityisen hoidon tuki |
| Osittainen hoitovapaa | Vanhempi tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi | Alle kolmevuotiaan lapsen kanssa. 1. ja 2. luokkalaisen kanssa. | Lapsen ollessa alle 3-vuotias: Joustava hoitoraha * Lapsen ollessa 1. ja 2. luokalla: Osittainen hoitoraha * |
| Tilapäinen hoitovapaa | Vanhemman joutuessa jäämään kotiin alle 10-vuotiaan lapsen sairastuttua | Neljä päivää/lapsi/sairaus | Työehtosopimuksessa saatetaan antaa palkka 1-4 päivältä. Tarkista siis työehtosopimuksesi! |
| Poissaolo pakottavasta perhesyystä | Sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn takia | Kestoa ei ole laissa määritelty, tilanteen mukaan noin viikko | Kysy työnantajalta poissaolon palkallisuudesta |
| Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi | Perheenjäsen tai muun läheisen erityistä hoitoa varten, esimerkiksi saattohoito | Sovittava työnantajan kanssa kestosta ja muista järjestelyistä | Kysy työnantajalta poissaolon palkallisuudesta |
| Omaishoitovapaa | Henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai läheiselle | Viisi päivää kalenterivuoden aikana | Kysy työnantajalta poissaolon palkallisuudesta |
* Joustavan hoitorahan maksu loppuu lapsen täyttäessä kolme vuotta. Vanhempi voi jatkaa osittaista hoitovapaata, mutta siitä ei makseta etuutta. Oikeus etuuteen on siinä vaiheessa, kun vanhempi on osittaisella hoitovapaalla 1. ja 2. luokalla olevan lapsen takia. Silloin vanhemmalle maksetaan osittaista hoitorahaa.
* Työnantajasi saattaa maksaa palkkaa äitiys- tai isyysvapaan ajalta. Tarkista siis työehtosopimuksesi!
