Vuosiloma

Yksi ammattiliittojen merkittävimmistä eduista Suomessa on liiton neuvottelemat lomat ja vapaat. Vuosilomalaissa on määrätty enintään viiden viikon vuosilomasta, mutta alasi työ- tai virkaehtosopimuksessa on voitu sopia pidemmästä palkallisesta lomasta. Työ- tai virkaehtosopimuksissa voi olla myös tarkentavia määräyksiä vuosiloman ja sen ajalta maksettavan palkan tai korvauksen sekä lomarahan määräytymisestä.

Vuosiloma

Vuosilomalain mukaan alle vuoden kestäneessä työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, ja yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa 2,5 päivää kuukautta kohti. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täyteen lomapäivään.

Täysi lomaoikeus tarkoittaa vuosilomalain mukaan yhteensä 4 viikon kesälomaa ja yhden viikon talvilomaa.

Saatat olla oikeutettu pidempään palkalliseen vuosilomaan, mikäli siitä on sovittu työpaikalla tai työehtosopimuksessa.

Työnantajan on varattava työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ennen loman ajankohdan määräämistä. Työnantajan on otettava mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden toiveet huomioon, ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Vuosilomalain mukaan 24 päivää vuosilomasta on pidettävä lomakauden aikana (touko-syyskuu), ellei siitä aiheudu vaikeuksia työnantajan toiminnalle.

Loman ajankohta pitää ilmoittaa työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei se ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Pääsääntö on, että kesäloma ja talviloma pidetään mahdollisimman yhdenjaksoisena. Jos vuosilomaa on työnantajasta johtuvasta syystä tarpeen pitää useammassa erässä, on hyvä muistaa, että vuosilomalain mukaan kesälomasta on pidettävä vähintään 12 päivää (kaksi viikkoa) yhdenjaksoisesti. Muuten lomat voidaan jakaa pidettäväksi useammassa osassa. Jos itse tahdot pitää lomasi lyhyemmissä jaksoissa, sovi siitä työnantajasi kanssa.

Muistathan kuitenkin, että mahdollisimman yhdenjaksoinen kesä- ja talviloma auttavat sinua palautumaan ja jaksamaan työssä paremmin! Lain mukaan sinulla on oikeus yhdenjaksoiseen lomaan, ellei se ole työn järjestämisen kannalta mahdotonta. Lomien yhdenjaksoisuus on vahvasti alakohtaista ja siksi niistä onkin useasti sovittu työehtosopimuksissa.

Mikä tarkoittaa työssäolon veroinen päivä?

Työsuhteessa ansaitset vuosilomaa työsuhteen alusta alkaen niin sanottujen työssäolokuukausien mukaan. Lomaa kertyy myös niin sanotuilta työssäolon veroisilta päiviltä.

Työssäolon veroisena pidetään päivää, jolloin työntekijä on ollut poissa töistä, mutta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työssäolon veroisia päiviä ovat esimerkiksi ne päivät, jolloin työntekijä on ollut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai poissa töistä sairauden tai tapaturman vuoksi (enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa), tai lomauttamisen takia (enintään 30 työpäivää kerralla).

Lomaraha

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta ja se maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen lisäksi.

Vuosiloma työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana niin sanottuna lomakorvauksena.

Palkkalaskelmasta on hyvä tarkistaa, että Lomakorvaus ja lomaraha on maksettu loppupalkan yhteydessä oikein.

Kaikilla on oikeus vapaaseen

Et välttämättä ansaitse vuosilomaa lainkaan, jos työskentelet satunnaisesti tai sinulla on kuukaudessa vain vähän työtunteja. Tällaisia tilanteita varten vuosilomalaissa on säädetty oikeudesta vapaaseen. Tämä vuosilomalakiin perustuva järjestely takaa myös lyhyessä työsuhteessa tai vaihtelevasti työtä tekeville oikeuden vapaaseen. Tällaisissa tilanteissa ansaitset vapaata kaksi päivää kalenterikuukaudessa. Työpäivien tai -tuntien määrällä ei ole merkitystä. Riittää, että työsuhde on voimassa.

Vapaita kertyy siis aina 2 päivää kuukaudessa, vaikka työsuhde kestäisi yli vuoden. Työntekijä on oikeutettu neljän viikon vapaaseen työsuhteen kestettyä vuoden. Saat itse päättää, pidätkö vapaata. Voit myös halutessasi pitää vain osan vapaasta. Vapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan sen ajalta maksetaan lomakorvaus, joka määräytyy vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.

Testaa miten hyvin juuri lukemasi tieto jäi mieleen:

0%

Miten vuosiloma kertyy?

Oikein! Väärin!

Milloin voin pitää vuosiloman?

Oikein! Väärin!

Testaa tietosi lomista ja vapaista
Loistavaa, hyvää työtä!
Kertaus on opintojen äiti! Kannattaa siis lukea sivu vielä uudelleen läpi ajatuksen kanssa.