Paljonko pitää olla lepoaikaa työpäivän aikana ja niiden välillä?

Työntekijälle pitää antaa työaikalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaiset tauot ja lepoajat.

Päivittäinen tauko

Päivittäisellä tauolla tarkoitetaan vapaa-aikaa, joka työnantajan on annettava päivittäisenä työpäivän aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa ruokataukoa. Jos työntekijän päivittäinen työaika kestää yli kuusi tuntia, työntekijälle tulee varata vähintään tunnin kestävä tauko, jolloin hänellä on lupa poistua työpaikalta. Työntekijällä tulee tällöin olla mahdollisuus käyttää tauko haluamallaan tavalla. Ruokatauko ei ole työajaksi luettavaa aikaa, jos työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikaltaan.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia lyhyemmästäkin tauosta. Sen on kuitenkin kestettävä vähintään puoli tuntia. Taukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Tauko voidaan poikkeuksellisesti jättää antamatta, jos työntekijän paikallaolo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä. Tällöinkin tulee kuitenkin järjestää mahdollisuus ruokailuun ja se katsotaan työajaksi.

Jos työntekijän päivittäinen työaika kestää yli kymmenen tuntia, hänellä on oikeus pitää vielä yksi, enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Vuorokausilepo

Pääsääntönä on, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo. 

Esimerkiksi, jos työvuoro on päättynyt kello 21 niin seuraava työvuoro saa alkaa aikaisintaan kello 8.

Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan lyhentää 9 tuntiin työn järjestelyihin liittyvistä syistä. Laissa säännellään erikseen tilanteista, joissa vuorokausilepoa voidaan lyhentää. Lisätietoa tällaisista tilanteista ja korvaavasta lepoajasta löydät työaikalaista.

Viikkolepo

Pääsääntönä viikoittaisessa vapaa-ajassa on, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan. Tämä lepoaika on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, jos se on mahdollista.

Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Tässä järjestelyssä vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia seitsemän päivän jakson aikana.

Jos viikkolevon aikana on poikkeuksellisesti jouduttu työskentelemään, on menetetty viikkolepo korvattava. Korvaus voidaan suorittaa menetettyä lepoaikaa vastaavana palkallisena työajan lyhennyksenä tai maksaa ylityökorvauksen perusosaa vastaava rahakorvaus.