Mitä hyötyä on ammattiliittoon kuulumisesta?

Työelämän pelisäännöt on jokaisen hyvä tuntea, mutta yksin ei silti tarvitse pärjätä. Apua ja tukea saa työpaikan luottamushenkilöltä (yleensä luottamusmies) ja omasta ammattiliitosta. Työntekijöiden vahvuus on yhteistyössä. Mitä enemmän työntekijöitä on liittyneenä ammattiliitoissa, niin sitä paremmat mahdollisuudet on tavoitella palkankorotuksia ja parantaa työsuhteen ehtoja neuvottelemalla työnantajien kanssa.  

Ammattiliittojen tehtävä on huolehtia, että arkeemme vakiintuneet edut, kuten esimerkiksi vuosilomat ja ylityölisät säilyvät myös tulevaisuudessa. Ne tarjoavat jäsenilleen saman alan ammattilaisista koostuvan yhteisön, työpaikan luottamusmiesten ja luottamusvaltuutettujen osaamisen sekä asiantuntevia lakimiespalveluita.  

Ammattiliiton merkitys korostuu jäsenten kohdatessa ongelmatilanteita työelämässä.

Jäsen saa liitostaan tukea työuran aikana erilaisissa tilanteissa, kuten työnhaussa, työttömänä, lomautuksen aikana, perhevapaalle jäädessä tai pohtiessaan kouluttautumista uudelle alalle. Ammattiliittoon voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, jos tarvitsee apua uuden työsopimuksen sisällön tarkistamisessa tai oikean palkkatoiveen määrittelemisessä. Asiantuntija-apu on vain chatin, puhelun tai sähköpostin päässä. 

Erityisesti ammattiliiton merkitys korostuu jäsenten kohdatessa ongelmatilanteita työelämässä. Silloin jäsen kysyä apua työpaikan luottamusmieheltä tai ammattiliiton jäsenpalvelusta. Ammattiliitto tarjoaa myös tarvittaessa oikeusapua.  

Luottamushenkilön tehtävät ja valinta

Työpaikan luottamushenkilö huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Hän neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä ja sen muutostilanteissa. Luottamushenkilön tehtävä on valvoa työehtosopimuksen sekä työelämän lakien noudattamista työpaikalla ja puuttua ongelmatilanteisiin. Luottamushenkilöä kutsutaan yleensä luottamusmieheksi.

Jos työpaikalla ei ole luottamushenkilöä, kannattaa selvittää liiton asiantuntijoiden kanssa, kuinka luottamusmies valitaan. Jos työpaikalla ei ole mahdollista valita luottamusmiestä, voivat työntekijät valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Valtuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työsopimuslain ja muun työlainsäädännön perusteella. Ne eivät ole yhtä laajat kuin luottamusmiehellä.

Vanha mies peukuttaa

Paikallinen sopiminen

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan yleensä työ- tai virkaehtosopimuksessa annettua oikeutta sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti. Kysymys voi olla esimerkiksi mahdollisuudesta sopia työpaikalla joustavista työaikajärjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä raameissa. Mikäli asiasta ei paikallisesti sovita toisin, noudatetaan työehtosopimuksen määräystä sellaisenaan. 

Työ- ja virkaehtosopimukset antavat yhä enemmän mahdollisuuksia paikalliselle sopimiselle. Esimerkiksi palkkausjärjestelmistä, työn vaativuuden arvioinnista sekä tulospalkkauksesta voidaan osittain sopia paikallisesti. Samoin osa työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista on voitu jättää työpaikkatasolle sovittavaksi. Myös työlainsäädäntö, kuten työaika– ja vuosilomalaki tarjoavat paikalliseen sopimiseen laajat mahdollisuudet. 

Jotta sopiminen voi onnistua, työpaikalla on oltava luottamukselliset välit työnantajan ja henkilöstön edustajan sekä henkilöstön välillä. Paikallinen sopiminen työpaikkatasolla vaatii neuvottelutaitoja ja osapuolten mahdollisimman tasavertaista asemaa. Paikallinen sopiminen edellyttää sekä työ- ja virkaehtosopimusten että työlainsäädännön tuntemusta, jota löytyy liittojen koulututtamilta luottamusmiehiltä ja muilta henkilöstön edustajilta. 

Paikallinen sopiminen edellyttää:

  • Luottamusta ja tasavertaista asemaa
  • Neuvottelutaitoja
  • Työ- ja virkaehtosopimusten tuntemusta
  • Työlainsäädännön tuntemista