Työttömyysjaksot ovat nykyään yleisempiä, sillä työelämä on pirstaleisempaa kuin ennen. Uraa rakennettaessa kerätään työkokemusta useasta eri työympäristöstä. Myös määräaikaisten työsuhteiden ja keikkatöiden yleistyminen vaikuttaa työttömyysjaksojen määrään. Työttömyys voi olla mahdollisuus vaihtaa suuntaa ja löytää jotakin uutta ja innostavaa.
Jos jäät työttömäksi, muista:
- Pyydä työnantajalta kirjallinen irtisanomisilmoitus ja työtodistus.
- Pyydä työnantajaltasi Palkkatodistus, jos aiot hakea työttömyysetuutta.
- Ilmoittaudu TE-palveluun työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi.
- Noudata TE-palvelun ohjeita siitä, miten työnhaku pidetään voimassa.
Toimeentulo työttömänä
Työtön työnhakija on henkilö, jonka työnhaku on voimassa laissa säädetyllä tavalla ja joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa. Työttömänä pidetään lähtökohtaisesti myös työntekijää, joka on lomautettu tai, jolla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Työttömäksi jääneen henkilön on ilmoittauduttava TE-palveluun kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. Työttömyyskorvauksen yhtenä keskeisenä saantiedellytyksenä on, että työtön työnhakija on työmarkkinoiden käytettävissä ja työnhaku on voimassa TE-palvelun ohjeiden mukaisesti.
Eri työttömyysetuudet
Työttömyysetuuksiksi kutsutaan työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa sekä Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat samansuuruisia. Työttömyysetuutta maksetaan soviteltuna, jos työllistyt osa-aikaisesti.
Työttömyyskassan jäsenyys turvaa toimeentulon työttömyyden aikana parhaiten. Silloin palkkatulot vaikuttavat työttömyysetuuden suuruuteen, eli työttömyyskorvaus on sitä parempi mitä paremmat tulot sinulla on ollut.
Jos olet ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin Työssäoloehto on täyttynyt uudelleen.
Jotta sinulla on oikeus ansiopäivärahaan, on sinun oltava 26 kalenteriviikon ajan työttömyyskassan jäsen ja maksettava työttömyyskassan jäsenmaksua. Ammattiliiton jäsenenä kuulut yleensä samalla myös työttömyyskassaan. Varmista kuitenkin vielä, että olet myös työttömyyskassan jäsen.
Ansiosidonnainen päiväraha muodostuu perusosasta ja omien tulojen perusteella laskettavasta ansio-osasta. Ansiopäivärahan laskentatapa on laissa säädetty, ja se on sama riippumatta alasta tai ammatista. Ansiopäivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta.
Lisätietoa ansiopäivärahasta saat omasta työttömyyskassastasi sekä osoitteesta tyj.fi.
Sinulle maksetaan peruspäivärahaa, jos olet täyttänyt työssäoloehdon, mutta et ole ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Peruspäivärahan suuruus muuttuu vuosittain. Peruspäivärahaa haetaan Kelasta.
Lisätietoa peruspäivärahasta saat täältä.
Työmarkkinatuki on tarkoitettu ensi kertaa työmarkkinoille tuleville sekä niille työttömille, joiden työttömyyspäivärahakausi on jo päättynyt tai jotka eivät ole täyttäneet työssäoloehtoa. Työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen ja tarveharkintainen. Työttömän omien tulojen lisäksi myös vanhempien tulot voivat vaikuttaa etuuden määrään.
Alle 25-vuotiaalla, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusta, työmarkkinatuen maksamisen edellytyksenä on, että hän on hakenut vähintään kahta opiskelupaikkaa syksyllä alkaviin opintoihin. Työmarkkinatuessa on 21 viikon odotusaika, mikäli hakijalla ei ole ammatillista koulutusta eikä hän ole täyttänyt työssäoloehtoa.
Lisätietoa työmarkkinatuesta saat täältä.
Työssäoloehto
Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että olet täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehtosi täyttyy, kun olet ollut palkkatyössä yhteensä 26 kalenteriviikkoa (noin kuusi kuukautta) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana ja Työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista vaan 26 kalenteriviikkoa voi kertyä useasta lyhyemmästä työsuhteesta.
Karenssi
Työttömyysetuuden saajan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta sekä toteuttaa työllistymissuunnitelmaa.
Karenssi on korvaukseton määräaika, jonka ajalta työttömyysetuutta ei voida maksaa. Karensseista on säädetty työttömyysturvalaissa. Työttömälle asetetaan karenssi, jos hän on menetellyt työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla, kuten kieltäytynyt tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Karensseja määrätään myös tilanteissa, jossa työtön työnhakija ei noudata TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa tai kieltäytyy työllistymistä edistävistä palveluista.
Opiskelu työttömänä
Päätoimisen opiskelijan ensisijainen tuki on opintotuki. Tähän pääsääntöön on kuitenkin poikkeuksia. Jos haluat aloittaa opiskelun työttömänä, on hyvä tutustua työvoimakoulutuksiin, oppisopimuskoulutukseen, lyhytkestoisten tai sivutoimisten opintojen mahdollisuuteen sekä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella. Jos suunnittelet aloittavasi opinnot työttömänä työnhakijana, ota yhteyttä ensiksi TE-toimistoon.
Työvoimakoulutuksesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta. TE-toimiston järjestämän työvoimakoulutuksen aikana saat samaa etuutta kuin työttömänä, ja jos koulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa, voit saada etuuden korotettuna.
Sivutoimiset opinnot eivät estä sinua saamasta työttömyysetuutta. Päätoimisina ja sivutoimisina pidettävät opinnot on määritelty työttömyysturvalaissa. Jos suunnittelet opintoja työttömänä, ota yhteyttä ensimmäisenä TE-toimistoon. Saat TE-toimistosta tietoa, ovatko suunnittelemasi opinnot pää- vai sivutoimisia.
