Mitä on yhteistoiminta?

Yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välinen keskustelu, jossa käsitellään työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Työlainsäädännössä on määritelty tilanteita, joissa työnantaja on velvollinen neuvottelemaan päätöksistään työntekijöiden kanssa. Yhteistoimintaneuvotteluissa käydään läpi työnantajan esittämien muutosten perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Joissakin asioissa riittää kuitenkin pelkkä tiedottaminen työntekijöille.

Yhteistoimintalakia sovelletaan:

  • Yrityksissä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20.
  • Tietyiltä osin yritykseen, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 30. 

Työntekijöiden määrään ei lasketa vuokratyötekijöitä, koska he eivät ole työsuhteessa yritykseen. Sen sijaan esimerkiksi perhevapaalla olevat työntekijät lasketaan.

Yhteistoiminta on vuoropuhelua

Yhteistoimintalaissa yrityksellä tarkoitetaan yhteisöä, säätiötä ja luonnollista henkilöä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa riippumatta siitä, onko toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi tai ei. Työnantaja voi itse päättää, kuka tai ketkä edustavat yritystä yhteistoimintamenettelyssä. Edustaja voi olla esimerkiksi työnjohtaja tai henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöä voi neuvoteltavasta asiasta riippuen edustaa työntekijä, jota asia koskee tai jonkin henkilöstöryhmän edustaja.

Yhteistoiminnassa mukana ovat:

  • Työnantaja ja henkilöstö
  • Henkilöstöryhmien edustajia: luottamusmies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja

Yhteistoimintalaki ja sen tavoite

Yhteistoimintalain tavoitteena on parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koskevissa asioissa, vaikka lopullinen päätösvalta olisikin työnantajalla. Lisäksi se edistää yrityksen ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan kannalta on tärkeää, että henkilöstölle annetaan oikeaan aikaan riittävät tiedot yrityksen tilasta ja suunnitelmista.

Hyvin toimivan yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää työpaikan toimintaa, toimintaympäristöä ja tuottavuutta sekä rakentaa avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä työpaikalle.

Milloin työnantajalla on neuvotteluvelvoite?

Yhteistoimintalaissa on asetettu vähimmäisneuvotteluaika ainoastaan työvoiman vähentämistä koskevia yhteistoimintaneuvotteluita koskien. Muissa tilanteissa ei ole asetettu vähimmäisaikoja. 

Neuvotteluvelvoite koskee erityisesti
seuraavia tilanteita:

  • Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt
  • Liiketoiminnan luovutus
  • Työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.

Yhteistoimintaneuvottelu työvoimaa vähennettäessä

Työnantaja ei saa tehdä päätöstä mahdollisista työvoiman vähentämiseen johtavista toimenpiteistä ilman yhteistoimintamenettelyä. Jos työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijöiden irtisanomiseen, osa-aikaistamiseen tai lomauttamiseen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, on yhteistoimintalaissa määritelty vähimmäisneuvotteluajat.

Yhteistoimintalakia valvoo työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies.