Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia, jotka perustuvat kansainväliseen ja kansalliseen sääntelyyn sekä sopimuksiin. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti työyhteisössä ilman pelkoa, että voisi joutua syrjityksi.
Kuva: Edwin Tan/iStock
Tasa-arvolain tarkoituksena on:
- estää sukupuoleen perustuva syrjintä
- estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.
- edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä
Mitä on syrjintä?
Syrjintä on henkilön huonompaa kohtelua jonkin ominaisuuden perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
On tärkeää edistää aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että kaikki työpaikan toimintatavat ja asenteet estävät jo etukäteen, ettei kukaan joudu syrjityksi. Kaikki työnantajat ovat velvollisia edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta riippumatta työpaikan toimialasta, koosta tai mistään muustakaan seikasta.
Isommilta työnantajilta vaaditaan enemmän ja sellaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 30 henkilöä, on työnantajalla velvollisuus laatia yhdessä henkilöstön tai sen edustajien kanssa kirjallinen tasa-arvosuunnitelma ja kirjallinen yhdenvertaisuussuunnitelma.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä:
- iän
- alkuperän, kansalaisuuden tai kielen
- uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen
- poliittisen toiminnan
- ammattiyhdistystoiminnan
- perhesuhteiden
- terveydentilan tai vammaisuuden
- seksuaalisen suuntautuminen
- tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella
Häirintä
Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä, joka voi haitata työntekijän terveyttä tai vaarantaa sen. Häirintää on esimerkiksi toistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, työyhteisöstä eristäminen ja seksuaalinen häirintä.
Häirintään voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Tällaista voi olla esimerkiksi toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon, työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen, sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein, epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen tai nöyryyttävä käskyjen antaminen.
Epäasiallinen kohtelu
Työpaikalla on oltava nollatoleranssi epäasialliseen kohteluun. Epäasiallista kohtelua ei saa vähätellä ja sinun on puututtava siihen heti. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei kukaan joudu työpaikallaan epäasiallisen kohtelun kohteeksi. On tärkeää ilmoittaa työnantajalle epäasiallisesta kohtelusta mahdollisimman nopeasti, jotta työnantaja voi puuttua ongelmaan ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneen on tärkeää muistaa, että hän ei ole tehnyt mitään väärää.
Jos tunnet joutuneesi syrjinnän, häirinnän, kiusaamisen, henkisen tai fyysisen väkivallan tai muun epäasiallisen kohtelun kohteeksi, sinun on toimittava heti. Työntekijän pitää mahdollisuuksien mukaan kertoa epäasiallisen kohtelun tekijälle selkeästi, että ei hyväksy hänen toimintaansa ja kieltää häntä jatkamasta sitä. On tärkeää kirjata ylös kaikki tapahtumat ja säästää mahdolliset todisteet, kuten esimerkiksi häiritsevät sähköpostiviestit.
Työntekijä saa tukea ja apua asian hoitamisessa esimerkiksi omalta esihenkilöltä, työpaikan työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä, työterveyshuollosta tai omasta ammattiliitosta. Epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneen on tärkeää muistaa, että hän ei ole tehnyt mitään väärää. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei kukaan joudu työpaikallaan epäasiallisen kohtelun kohteeksi.
Palkkasyrjintä
Samasta ja samanarvoisesta työstä kuuluu saada sama palkka. Työpaikalla palkkaeroja saattaa esiintyä samaa tai samanarvoisesta työtä tekevien eri sukupuolta olevien välillä. Kyse voi olla tällöin lain vastaisesta palkkasyrjinnästä tai menettelylle voi olla hyväksyttävä syy.
Tasa-arvolain vastaista palkkasyrjintää on palkkaehtojen soveltaminen siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa oleva työntekijä, joka tekee samaa tai samanarvoista työtä, ellei menettelylle ole olemassa hyväksyttävää syytä.
Kaikissa tilanteissa ei ole kyse tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä, vaikka työantaja maksaisi toista sukupuolta olevalle samaa tai samanarvoista työtä tekevälle henkilölle eri palkkaa. On tilanteita, jolloin työantaja voi osoittaa palkkaeroille hyväksyttävän syyn. Hyväksyttävä syy voi olla toisen työntekijän soveltuvampi koulutus, työkokemus tai parempi henkilökohtainen suoriutuminen.
Epäiletkö palkkasyrjintää?
Jos epäilee kohdanneensa palkkasyrjintää työpaikalla, kannattaa työnantajalta kysyä perusteet erilaiselle palkkaukselle. Avun saamiseksi asiassa voi ottaa yhteyttä myös työpaikan luottamusmieheen. Lisäksi omasta ammattiliitosta voi saada neuvoja palkkasyrjintää epäillessä.
Testaa miten hyvin luit sivun jutut:
