Tiedätkö, minkä perusteella määräytyy esim. työajan pituus, lisät tai vuosiloman ansainta? Työsopimuksen, tessin vai työlainsäädännön?
Työsuhteen ehdot määräytyvät työsopimuksen, mahdollisesti noudatettavan työehtosopimuksen (tes) ja työlainsäädännön mukaisesti. Monista työlainsäädännössä säädetyistä asioista on sovittu työehtosopimuksessa paremmin (lisää tietoa tesseistä löydät täältä).
Mikäli työsuhteessa ei noudateta ollenkaan työehtosopimusta, ovat työlainsäädännön perusteella määräytyvät työsuhteen ehdot usein huomattavasti heikommat kuin työehtosopimuksissa sovitut. Työsopimuksessa ei saa olla työehtosopimuksen tai työlainsäädännön takaamia vähimmäisehtoja heikompia ehtoja.
Alla esimerkkejä työsuhteen vähimmäisehdoista lain ja työehtosopimuskirjausten mukaan:
Palkka
Laki: Suomessa ei ole lakiin perustuvaa vähimmäispalkkaa. Työsopimuslain mukaan työntekijälle on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä Yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta.
TES: Työehtosopimuksessa on määritelty vähimmäispalkka. Tätä pienempää palkkaa työnantaja ei voi työntekijälle maksaa.
Työajan pituus
Laki: Säännöllinen Työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voi olla määritelty myös keskimääräisen viikkotyöajan tai jaksokohtaisen enimmäismäärän mukaan.
TES: Monissa työehtosopimuksissa on sovittu työaikalaissa säädettyä lyhyemmästä viikkotyöajasta. Joissain työehtosopimuksissa viikkotyöaika on työaikalakia vastaava, mutta työntekijä ansaitsee työajantasausvapaita (ns. pekkaspäiviä). Työehtosopimuksissa on monenlaisia työaikajärjestelmiä. Työpäivän pituus voi vaihdella, jos työaika tasoittuu tietyn jakson aikana.
Sunnuntaityö ja lisät
Laki: Sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvaus.
TES: Monet työehtosopimukset sisältävät useita erilaisia työaikalisiä, kuten sunnuntaityölisän, lauantaityölisän, ilta- ja yötyölisät sekä pyhätyölisät.
Vuosiloman ansainta
Laki: Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Vuosilomapäiviä kuluu kalenteriviikossa kuusi kappaletta.
TES: Monissa työehtosopimuksissa on määritelty vuosilomalakia pidemmät vuosilomat. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu, että vuosilomapäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi kappaletta.
Sairausajan palkka
Laki: Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
TES: Työehtosopimuksissa on sovittu huomattavasti pidemmistä sairausajan palkanmaksujaksoista kuin työsopimuslaissa. Sairausajan palkanmaksu on usein porrastettu työsuhteen keston mukaan.
Palkallinen perhevapaa
Laki: Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta.
TES: Monissa työehtosopimuksissa on sovittu palkallisista perhevapaista. Työntekijällä saattaa esimerkiksi olla oikeus kolmen kuukauden palkalliseen raskaus- ja/tai vanhempainvapaaseen. Sairaan lapsen hoitamisen ajalta maksetaan tyypillisesti palkkaa enintään kolmen päivän ajalta.
Työehtosopimukset
- Työehtosopimus määrää alakohtaiset vähimmäistyöehdot kuten palkat, työajat ja lomat. Työehtosopimuksen vähimmäisehtoja paremmista ehdoista saa aina sopia. Työehtosopimuksen ehdoista heikommin sopiminen on mahdollista vain, jos työehtosopimuksessa mahdollistetaan ehdosta sopiminen paikallisesti ja tällöin on noudatettava työehtosopimuksessa määriteltyjä paikallisen sopimisen menettelytapoja.
- Normaalisitova työehtosopimus koskee niitä työnantajia, jotka ovat järjestäytyneet työnantajaliittoon.
- Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös niiden työnantajien, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä. Yleissitovuudesta säädetään työsopimuslaissa.
- Yleissitovuudesta päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Päättäessään yleissitovuudesta lautakunta arvioi muun muassa sitä, miten iso osa alan työntekijöistä on järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa.