Työtaistelu syntyy yleensä tilanteessa, jossa työntekijöitä edustava ammattiliitto ja työnantajia edustava työnantajajärjestö eivät pääse sopuun millä palkalla ja ehdoilla työtä tehdään. Näistä asioista sovitaan työehtosopimuksessa. Kun työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy eivätkä neuvottelut työntekijöiden palkka- ja muista ehdoista etene, Ammattiliitto voi päättää työtaistelutoimiin ryhtymisestä.
Tuloksettomien työehtosopimusneuvotteluiden jälkeen työntekijät vauhdittavat tavoitteiden saavuttamista ja sopimuksen syntyä työtaisteluilla. Yleisin työtaisteluiden muoto on Lakko, jolloin työntekijät pidättäytyvät tekemästä töitä. Työtaistelut ja lakot ovat aina viimeisin keino vauhdittaa sopimuksen syntyä. Lakkoon ei ryhdytä kevyin perustein vaan sitä on usein edeltänyt kuukausien tulokseton neuvottelujakso.
Yksi työtaistelun muoto on ylityö- tai vuoronvaihtokielto. Ylityökiellossa ylitöitä ei tehdä. Vuoronvaihtokiellossa ei vuoroja vaihdeta ja tehdään vain oman työvuoroluettelon mukaiset työvuorot.
Poliittinen mielenilmaus tai joukkoirtisanoutuminen ovat esimerkkejä muista työtaistelutoimista.
Mikä on työsulku?
Työnantajan käyttämä työtaistelutoimenpide on työsulku. Työsulussa yrityksen tai yritysten työt ja palkanmaksu keskeytetään ja työnantaja estää työntekijöiden tulon työpaikalle.
Mikä on laillinen lakko?
Lakko on laillinen, kun työehtosopimus ei ole enää voimassa (ns. sopimukseton tila). Lakko on laillinen myös silloin, kun se ei kohdistu työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen. Laillinen lakko edellyttää kahden viikon ilmoitusaikaa. Lakon alkamis- ja päättymisaika ilmoitetaan työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle.
Lakosta tulee laiton silloin, kun työtaistelutoimi kohdistuu työehtosopimukseen sen voimassaoloaikana.
Työtaisteluoikeus on työntekijän perus- ja ihmisoikeus. Kukaan ei saa millään tavoin painostaa työntekijää, joka osallistuu liiton järjestämään työtaisteluun.
Mikä on Tukilakko?
Yleisin on liiton asettama lakko, jossa työntekijät eivät tee työtehtäviä, jotka on asetettu lakon alaisiksi. Tukilakko on yleensä määräaikainen työtaistelu, jonka tavoitteena on tukea oman liiton toisen sopimusalan tai toisen liiton työtaistelua.
Kuka päättää lakosta ja valmistelee lakon?
Ammattiliitto tekee päätöksen työtaistelutoimista. Liiton säännöistä riippuen päätöksen tekee, esim. valtuusto, Edustajisto, hallitus tai ammattiosasto. Liitto päättää lakon piirissä olevat työpaikat ja niiden toimipaikat, lakon laajuuden, lakon alkamisajan ja mahdollisesti sen keston, jos kyse on määräaikaisesta lakosta. Lisäksi liitto päättää ne työtehtävät, jotka ovat lakon piirissä.
Lakkoa valmistelee liiton henkilökunta sekä liiton aktiiviset jäsenet kuten luottamusmiehet.
Saako lakon aikana palkkaa?
Työnantajalla ei ole velvoitetta maksaa palkkaa työtaistelun aikana, mutta jo ansaitut ja lakon aikana erääntyvät palkkasaatavat pitää maksaa. Ammattiliitto maksaa lakossa mukana oleville jäsenille lakkokorvausta.
Miten lakko päättyy?
Lakko loppuu, kun ammattiliitto ilmoittaa lakon päättymisestä. Yleensä päätös lakon lopettamisesta tehdään sen jälkeen, kun liitto saa sovittua palkat ja työsuhteen ehdot työehtosopimusneuvotteluissa, tai vaihtoehtoisesti työntekijöiden ammattiliitto ja työnantajia edustava järjestö hyväksyvät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Lakko voi olla myös määräaikainen ja se päättyy ilmoitettuna ajankohtana.
Pitääkö työnantajalta kysyä lupaa lakkoon?
Työnantajalta ei tarvitse kysyä lupaa lakkoon. Lakossa olemisesta ei myöskään saa tulla työntekijälle mitään seuraamuksia. Työntekijän osallistuessa liiton tai yhdistyksen järjestämään työtaisteluun, häneen ei saa kohdistaa minkäänlaisia painostustoimia. Seuraa oman liiton lakkoviestintää ja toimi ohjeiden mukaisesti.
Työtaisteluoikeus on työntekijän perus- ja ihmisoikeus, jonka pohjana on Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset, International Labour Organization ILO:n yleissopimukset sekä EU:n peruskirja.
