Lomat ja vapaat

Yksi ammattiliittojen merkittävimmistä eduista Suomessa on liiton neuvottelemat lomat ja vapaat. Vuosilomalaissa on määrätty enintään viiden viikon vuosilomasta, mutta työ- tai virkaehtosopimuksessa voi olla pidempi palkallinen loma. Laki ei takaa sinulle palkkaa äitiys- tai isyysloman ajalta, mutta useimmissa työehtosopimuksissa niistä on sovittu. Laissa ei myöskään määrätä lomarahasta, mutta työehtosopimuksissa lomaraha on yleensä 50% loma-ajan palkasta.

Vuosiloma

Vuosilomalain mukaan alle vuoden kestäneessä työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, ja yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa 2,5 päivää kuukautta kohti. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täyteen lomapäivään.

Täysi lomaoikeus tarkoittaa vuosilomalain mukaan yhteensä 4 viikon kesälomaa ja yhden viikon talvilomaa.

Saatat olla oikeutettu pidempään palkalliseen vuosilomaan, mikäli siitä on sovittu työpaikalla tai työehtosopimuksessa.

Työnantajan on varattava työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ennen loman ajankohdan määräämistä. Työnantajan on otettava mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden toiveet huomioon, ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Vuosilomalain mukaan 24 päivää vuosilomasta on pidettävä lomakauden aikana (touko-syyskuu), ellei siitä aiheudu vaikeuksia työnantajan toiminnalle.

Loman ajankohta pitää ilmoittaa työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei se ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Pääsääntö on, että kesäloma ja talviloma pidetään mahdollisimman yhdenjaksoisena. Jos vuosilomaa on työnantajasta johtuvasta syystä tarpeen pitää useammassa erässä, on hyvä muistaa, että vuosilomalain mukaan kesälomasta on pidettävä vähintään 12 päivää (kaksi viikkoa) yhdenjaksoisesti. Muuten lomat voidaan jakaa pidettäväksi useammassa osassa. Jos itse tahdot pitää lomasi lyhyemmissä jaksoissa, sovi siitä työnantajasi kanssa.

Muistathan kuitenkin, että mahdollisimman yhdenjaksoinen kesä- ja talviloma auttavat sinua palautumaan ja jaksamaan työssä paremmin! Lain mukaan sinulla on oikeus yhdenjaksoiseen lomaan, ellei se ole työn järjestämisen kannalta mahdotonta. Lomien yhdenjaksoisuus on vahvasti alakohtaista ja siksi niistä onkin useasti sovittu työehtosopimuksissa.

Työsuhteessa ansaitset vuosilomaa työsuhteen alusta alkaen niin sanottujen työssäolokuukausien mukaan. Lomaa kertyy myös niin sanotuilta työssäolon veroisilta päiviltä.

Palkkalaskelmasta on hyvä tarkistaa, että pitämättömät lomat ja lomakorvaus on maksettu loppupalkan yhteydessä oikein.

Työssäolon veroisena pidetään päivää, jolloin työntekijä on ollut poissa töistä, mutta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työssäolon veroisia päiviä ovat esimerkiksi ne päivät, jolloin työntekijä on ollut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai poissa töistä sairauden tai tapaturman vuoksi (enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa), tai lomauttamisen takia (enintään 30 työpäivää kerralla).

Lomat ja vapaat ovat yksi ammattiliittojen suurimpia saavutuksia työelämään.

Työ- tai virkaehtosopimuksissa voi olla tarkentavia määräyksiä vuosiloman ja sen ajalta maksettavien palkan tai korvauksen määräytymisestä. Työ- tai virkaehtosopimuksessa on voitu sopia myös vuosilomalakia paremmasta vuosilomaoikeudesta.

Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana (ns. lomakorvauksena).

Lomaraha

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta ja se maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen lisäksi.

Kaikilla on oikeus vapaaseen

Jos työskentelet satunnaisesti tai sinulla on työtunteja kuukaudessa niin vähän, et välttämättä ansaitse vuosilomaa lainkaan. Tällaisia tilanteita varten vuosilomalaissa on säädetty oikeudesta vapaaseen. Tämä vuosilomalakiin perustuva järjestely takaa myös lyhyessä työsuhteessa tai vaihtelevasti työtä tekeville oikeuden vapaaseen. Tällöin ansaitset vapaata työsuhteen kestäessä 2 päivää kalenterikuukaudessa. Työpäivien tai -tuntien määrällä ei ole merkitystä. Riittää, että työsuhde on voimassa.

Kertymä on siis aina 2 päivää kuukaudessa, vaikka työsuhde kestäisi yli vuoden. Työntekijä on oikeutettu neljän viikon vapaaseen työsuhteen kestettyä vuoden. Saat itse päättää, pidätkö vapaata. Voit myös halutessasi pitää vain osan vapaasta. Vapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan sen ajalta maksetaan lomakorvaus, joka määräytyy vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.

Opintovapaa

Työntekijän oikeus saada opintovapaata työstään on määritelty laissa. Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, on sinulla oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, mutta vähintään kolme kuukautta, on sinulla oikeus saada opintovapaata enintään viisi päivää.

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos myönnetty opintovapaa on pitempi kuin 50 työpäivää, on sinulla oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön.

Opintovapaan edellytyksenä on, että opiskelu tapahtuu julkisen valvonnan alla tapahtuvassa oppilaitoksessa (esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa). Opintovapaan ajalle voit hakea opintotukea tai aikuiskoulutustukea.

Perhevapaat

Suomessa naiset ja miehet osallistuvat työelämään lähes yhtä paljon, mutta naiset käyttävät valtaosan perhevapaista – varsinkin pitkistä perhevapaista. Tasaisemmin jakautuvista perhevapaista ja tasaisemmin jakautuvista hoivavastuista hyötyisivät kaikki, esimerkiksi se edistäisi naisten työmarkkina-asemaa, uralla etenemistä ja palkkatasa-arvoa, helpottaisi vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista, vahvistaisi isien vanhemmuutta sekä lisäisi perheen hyvinvointia.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse muustakin kuin omien pienten lapsien hoitamisesta. Työntekijällä voi olla huolehdittavanaan esimerkiksi omat iäkkäät vanhempansa tai vammainen aikuinen lapsi. On myös tärkeä muistaa, että työntekijöillä voi olla erilaisia perheitä ja monimuotoisia perheitä pitää kohdella yhdenvertaisesti. Lue perhevapaan ajalta saatavasta taloudellisesta tuesta.

Testaa miten hyvin juuri lukemasi tieto jäi mieleen:

0%

Miten vuosiloma kertyy?

Oikein! Väärin!

Milloin voin pitää vuosiloman?

Oikein! Väärin!

Testaa tietosi lomista ja vapaista
Loistavaa, hyvää työtä!

Kertaus on opintojen äiti! Kannattaa siis lukea sivu vielä uudelleen läpi ajatuksen kanssa.