Lomat ja vapaat

Yksi ammattiliittojen merkittävimmistä eduista Suomessa on liiton neuvottelemat lomat ja vapaat. Vuosilomalaissa on määrätty enintään viiden viikon vuosilomasta, mutta työ- tai virkaehtosopimuksessasi on voitu antaa pidempi palkallinen loma. Laki ei takaa sinulle palkkaa äitiys- tai isyysloman ajalta, mutta useimmissa työehtosopimuksissa niistä on sovittu. Laissa ei myöskään määrätä lomarahasta, mutta työehtosopimuksissa lomaraha on yleensä 50% loma-ajan palkasta.

Vuosiloma

Työsuhteessa ansaitset vuosilomaa työsuhteen alusta alkaen niin sanottujen työssäolokuukausien mukaan. Lomaa kertyy myös ns. työssäolon veroisilta päiviltä.

Työssäolon veroisena pidetään päivää, jolloin työntekijä on ollut poissa, mutta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työssäolon veroisia päiviä ovat esimerkiksi ne päivät, jolloin työntekijä on ollut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai poissa töistä sairauden tai tapaturman vuoksi (enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa), tai lomauttamisen takia (enintään 30 työpäivää kerralla).

Työ- tai virkaehtosopimuksissa voi olla tarkentavia määräyksiä vuosiloman ja sen ajalta maksettavien palkan tai korvauksen sekä lomarahan määräytymisestä. Työ- tai virkaehtosopimuksessa on voitu sopia myös vuosilomalakia paremmasta vuosilomaoikeudesta.

Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan rahana (ns. lomakorvauksena).

Lomaraha ja lomakorvaus

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta. Työsuhteen päättyessä on yleensä maksettava myös lomakorvaus.

Palkkalaskelmasta on hyvä tarkistaa, että pitämättömät lomat ja lomakorvaus on maksettu loppupalkan yhteydessä oikein.

Työnantajan on varattava työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ennen loman ajankohdan määräämistä. Työnantajan on otettava mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden toiveet huomioon, ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Vuosilomalain mukaan 24 päivää vuosilomasta on pidettävä lomakauden aikana (touko-syyskuu), ellei siitä aiheudu vaikeuksia työnantajan toiminnalle.

Loman ajankohta pitää ilmoittaa työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Ellei se ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.

Vuosilomalain mukaan kesälomasta on pidettävä vähintään 12 päivää (kaksi viikkoa) yhdenjaksoisesti. Muuten lomat voidaan jakaa pidettäväksi useammassa osassa. Sovi lomien jakamisesta työnantajasi kanssa.

Muistathan kuitenkin, että mahdollisimman yhdenjaksoinen kesä- ja talviloma auttavat sinua palautumaan ja jaksamaan työssä paremmin! Lain mukaan sinulla on oikeus yhdenjaksoiseen lomaan, ellei se ole työn järjestämisen kannalta mahdotonta. Lomien yhdenjaksoisuus on vahvasti alakohtaista ja siksi niistä onkin useasti sovittu työehtosopimuksissa.

Vuosilomalain mukaan alle vuoden kestäneessä työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, ja yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa 2,5 päivää kuukautta kohti. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täyteen lomapäivään.

Saatat olla oikeutettu pidempään palkalliseen vuosilomaan, mikäli siitä on sovittu työpaikalla tai työehtosopimuksessa.

Opintovapaa

Työntekijän oikeus saada opintovapaata työstään on määritelty laissa. Jos olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, on sinulla oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, mutta vähintään kolme kuukautta, on sinulla oikeus saada opintovapaata enintään viisi päivää.

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos myönnetty opintovapaa on pitempi kuin 50 työpäivää, on sinulla oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön.

Opintovapaan edellytyksenä on, että opiskelu tapahtuu julkisen valvonnan alla tapahtuvassa oppilaitoksessa (esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa). Opintovapaan ajalle voit hakea opintotukea tai aikuiskoulutustukea.

Perhevapaat

Suomessa naiset ja miehet osallistuvat työelämään lähes yhtä paljon, mutta naiset käyttävät valtaosan perhevapaista – varsinkin pitkistä perhevapaista. Tasaisemmin jakautuvista perhevapaista ja tasaisemmin jakautuvista hoivavastuista hyötyisivät kaikki, esimerkiksi se edistäisi se naisten työmarkkina-asemaa, uralla etenemistä ja palkkatasa-arvoa, helpottaisi vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista, vahvistaisi isien vanhemmuutta sekä lisäisi perheen hyvinvointia.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on kyse muustakin kuin omien pienten lapsien hoitamisesta. Työntekijällä voi olla huolehdittavanaan esimerkiksi omat iäkkäät vanhempansa tai vammainen aikuinen lapsi. On myös tärkeä muistaa, että työntekijöillä voi olla erilaisia perheitä ja monimuotoisia perheitä pitää kohdella yhdenvertaisesti. Lue perhevapaan ajalta saatavasta taloudellisesta tuesta.

Kaikilla on oikeus vapaaseen

Jos teet sopimuksen mukaan kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on sinulla työsuhteen kestäessä oikeus halutessasi saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana olet ollut työsuhteessa. Tämä vuosilomalakiin perustuva järjestely takaa myös lyhyessä työsuhteessa tai vaihtelevasti työtä tekeville oikeuden vapaaseen. Vapaan ajalta sinulle maksetaan lomakorvauksen suuruinen korvaus.