Kuva: Alihan Usullu/iStock
Palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Palkanmaksu voi perustua aikaan (tunti- tai kuukausipalkka) tai työn suoritukseen ja tulokseen. Palkka ja sen määräytymisperuste pitää kirjata työsopimukseen.
Olet saattanut törmätä myös termeihin palkkio tai työkorvaus. Työstä sovittaessa pitää kiinnittää huomiota siihen, miten korvaus tehdystä työstä on ehdotettu maksettavaksi. Työntekijän näkökulmasta tällä seikalla on merkitystä, sillä työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona taikka henkilökohtaisena ansiotulona.
Palkan suuruus
Eri alojen työehtosopimuksissa on yleensä sovittu palkan määräytymisen perusteista ja vähimmäispalkoista. Palkka ei saa olla vähimmäispalkkaa pienempi, mutta se voi toki olla suurempi. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, työntekijällä on oikeus saada työsopimuslain mukaan tavanomainen ja kohtuullinen palkka tekemästään työstä.
On tärkeää varmistaa, että sinulle maksetaan oikeudenmukaista palkkaa. Alan työehtosopimukseen ja palkkaukseen kannattaa tutustua jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista ja palkasta sopimista. Työehtosopimukset löytyvät ammattiliittojen nettisivuilta. Palkan määrittämiseen saat apua omasta liitostasi.
Palkan lisäksi työnantaja voi tarjota työsuhde-etuja, kuten lounasseteleitä, liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai työsuhdematkalipun.
Henkilökohtaiset ja kokemuslisät
Työehtosopimuksissa on usein sovittu palkkausjärjestelmästä, jossa palkan määräytymiseen vaikuttavat esimerkiksi työn vaativuus ja työntekijän suoriutuminen työssä. Myös kokemusvuosilisien maksaminen perustuu työehtosopimuksiin. Kokemusvuosilisäjärjestelmän mukaan palkka nousee automaattisesti, kun henkilö on työskennellyt yrityksessä tietyn ajan.
Henkilökohtainen lisä voi perustua työsopimukseen tai yrityksen noudattamaan käytäntöön. Henkilökohtaiset lisät perustuvat työsuorituksen arviointiin ja niitä voidaan maksaa esimerkiksi työsuorituksen, tuloksellisuuden, monitaitoisuuden tai yhteistyökyvyn perusteella.
Harjoittelijapalkka
Opintoihin liittyvä työharjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta. Työnantajan kanssa kannattaa sopia palkasta kirjallisesti etukäteen. Harjoittelijan palkka on usein matalampi kuin normaalisti, koska työnantaja käyttää enemmän aikaa opiskelijan ohjaukseen harjoittelun aikana. Joillakin aloilla harjoittelijan palkka määritellään työehtosopimuksessa, ja se voi olla esimerkiksi 70-90 prosenttia alan alimmasta taulukkopalkasta.
Liian vähän palkkaa?
Jos huomaat, että palkka alittaa alan työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan, asiaa on syytä selvittää yhdessä esimiehen ja luottamusmiehen kanssa. Myös epäselvissä palkkaeroissa kannattaa kääntyä esimiehen tai luottamusmiehen puoleen. Olet saattanut kohdata palkkasyrjintää.
Palkan korotukset
Palkkaa korotetaan työ- ja virkaehtosopimusten mukaan, mutta työnantaja voi korottaa palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Palkkaa ei sen sijaan voida alentaa ilman suostumustasi.
Palkankorotuksen pyytäminen
Oman palkan määrää suhteessa tehtyyn työhön on syytä seurata aktiivisesti. Kun harkitsee palkankorotuksen pyytämistä, esimiehen kanssa käytävään keskusteluun voi valmistautua esimerkiksi tarkistamalla oman alan työehtosopimuksesta oman palkan sijoittumisen palkkausjärjestelmässä, sekä katsoa oman ammattiliiton palkkatilastoista, miten oma palkka sijoittuu suhteessa markkinapalkkoihin.
Palkankorotusta voi perustella esimerkiksi oman osaamisen tai työtehtävistä suoriutumisen kehittymisellä. Palkkaneuvotteluja kannattaa käydä säännöllisesti esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä, tai voi sopia erillisen tapaamisen palkkaukseen liittyvin asioihin.
(teksti jatkuu videon jälkeen)
Palkkapäivä
Palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa, tuntipalkkalaisille kaksi kertaa kuukaudessa. Tätä kutsutaan palkanmaksukaudeksi. Palkanmaksukausi ja palkkapäivä, eli päivä jolloin palkka on nostettavissa työntekijän tililtä, on syytä kirjata työsopimukseen. Palkka tulee maksaa työntekijän osoittamalle pankkitilille.
Mikäli palkanmaksupäivä on sunnuntai, juhlapyhä tai arkilauantai, on erääntymispäivä edeltävä arkipäivä.
Työntekijän pitää saada maksetusta palkasta laskelma, jossa näkyvät palkan lisäksi myös verot sekä lakisääteiset maksut, kuten työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu. Palkkalaskelma kannattaa aina tarkistaa huolellisesti ja kertoa työnantajalle heti mahdollisista virheistä. Mikäli palkanmaksupäivä on sunnuntai, juhlapyhä tai arkilauantai, on erääntymispäivä edeltävä arkipäivä.
Työaikasidonnaiset lisät
Palkassa voi olla myös erilaisia lisiä. Tehdyn työn ajankohdasta riippuen palkan lisäksi voidaan maksaa esimerkiksi iltalisää, yötyölisää, lauantailisää, sunnuntailisää tai arkipyhäkorvausta. Esimerkiksi sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Maksettavista lisistä ja niiden määristä on sovittu yleensä alan työehtosopimuksessa. Kannattaa työsuhteen alussa tarkistaa, mitä lisiä työstä mahdollisesti maksetaan, jos työtä tehdään esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuna.
Ylityökorvaus on kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosenttia ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosenttia. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että lisä- tai ylityökorvaus vaihdetaan vapaa-aikaan.
Palkkalaskelma
Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Lisäksi siinä näkyvät mahdolliset palkan lisät (esim. lisä- ja ylityökorvaukset), suoritetut verovapaat korvaukset, työsuhde-edut sekä palkasta perityt verot eli ennakonpidätys, eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä mahdolliset muut maksut kuten ammattiyhdistyksen jäsenmaksu.
Tarkista aina, että palkkalaskelmassasi näkyvät kaikki tarvittavat suoritukset. Jos palkkalaskelmassa ei ole eritelty veroja, eläke- ja sosiaaliturvamaksuja, on työnantaja voinut jättää nämä maksamatta. Arkikielessä puhutaan harmaasta taloudesta, jota ei kannata tukea tekemällä pimeää työtä.
Palkkalaskelma voidaan toimittaa myös sähköisesti (nettipalkkalaskelma). Moni työpaikka onkin luopunut paperisista palkkalaskelmista kokonaan. Sähköinen palkkalaskelma löytyy yleensä omasta verkkopankista.
Palkasta pidätettävät vähennykset
Ennakonpidätys tarkoittaa tuloveroa, joka pidätetään suoraan palkasta. Suorittaakseen ennakonpidätyksen työnantajasi tarvitsee verokorttisi. Veron määrä vaihtelee tulojen mukaan – tarkista oma veroprosenttisi verokortistasi tai Vero-sivuilta. OmaVero-sivuille kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset.
Kaikkien 18–64-vuotiaiden työntekijöiden palkasta pidätetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä työttömyysvakuutusmaksu. Työttömyysetuuksia rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen lisäksi myös valtion maksamalla osuudella sekä ansioturvaa työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ohella myös mm. aikuiskoulutustukea ja osin eläke-etuuksiakin.
Työttömyysvakuutusmaksusta pitää olla merkintä palkkakuitissa, samoin kuin työeläkevakuutusmaksusta. Oma palkkakuitti on hyvä tarkistaa aina paitsi palkan, myös maksujen osalta. Harmaata taloutta ei kannata tukea tekemällä pimeää työtä!
Suomessa työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työeläkevakuutusmaksuilla, jotka pidätetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työeläkemaksuja maksavat sekä yksityisten että julkisten alojen työnantajat ja työntekijät. Työeläkemaksu on luonteeltaan vakuutusmaksu, joka vakuuttaa meidät, jos kaikki ei suju suunnitelmien mukaan.
Oma palkkakuitti on hyvä tarkistaa aina paitsi palkan, myös työeläkemaksujen osalta. Harmaata taloutta ei kannata tukea tekemällä pimeää työtä, sillä siitä ei kerry eläkettä.
Työsuhteeseen voi liittyä ns. luontoisetuja, joita työnantaja maksaa muutoin kuin rahapalkkana työntekijälle. Tällaisia etuja voivat olla lounasetu, puhelinetu, työsuhdematkalippu, virikekortti tai autoetu. Verohallinto vahvistaa vuosittain näiden luontoisetujen verotusarvot, joiden pohjalta niitä verotetaan. Näistä työsuhteeseen liittyvistä luontoiseduista pääsevät osallisiksi kuitenkin melko harvat, johtavassa asemassa olevat työntekijät.
Voit maksaa ammattiyhdistysmaksusi joko itse ammattiliittoosi tai vaihtoehtoisesti pyytää työnantajaasi pidättämään sen suoraan palkastasi täyttämällä perintäsopimuksen. Ammattiyhdistysmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Katso lisätietoja perintäsopimuksesta oman liittosi sivuilta.
Välilliset työvoimakustannukset
Työnantajalle aiheutuu kustannuksia työntekijästä. Näitä työvoimakustannuksia kutsutaan välillisiksi työvoimakustannuksiksi. Työvoimakustannukset voidaan jakaa tehdyn työajan palkkoihin, välillisiin palkkoihin, työnantajan maksamiin sosiaalivakuutusmaksuihin ja yrityskohtaisiin työvoimakustannuksiin.
