Palkka

Palkkaa maksetaan tehdystä työstä. Palkanmaksu voi perustua aikaan (tunti- tai kuukausipalkka) tai työn suoritukseen ja tulokseen. Palkka ja sen määräytymisperuste pitää kirjata työsopimukseen.

Eri alojen vähimmäispalkat määritellään alojen omissa työ- tai virkaehtosopimuksissa eri tehtävien ja niiden vaativuuden mukaan. Palkka ei saa olla tätä pienempi, mutta se voi toki olla suurempi. Työnantaja voi sopia työntekijän kanssa esim. henkilökohtaisesta lisästä, joka määritellään taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan. Lisäksi työnantaja voi tarjota muita työsuhde-etuja, kuten lounasseteleitä, liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai työsuhdematkalipun.

Alan työehtosopimukseen ja palkkaukseen kannattaa tutustua jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista ja palkasta sopimista. On tärkeää varmistaa, että sinulle maksetaan oikeudenmukaista palkkaa. Ammattiliittosi auttaa tarvittaessa palkan määrittämisessä.

Kaksi seteliä asvaltilla

Palkkaa korotetaan työ- ja virkaehtosopimusten mukaan, mutta työnantaja voi korottaa palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Palkkaa ei sen sijaan voida alentaa ilman suostumustasi. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, eikä palkasta ole muuta sovittu, on sinulle maksettava alalla tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.

Palkanmaksukausi

Palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa, tuntipalkkalaisille kaksi kertaa kuukaudessa. Tätä kutsutaan palkanmaksukaudeksi. Palkanmaksukausi ja palkkapäivä, eli päivä jolloin palkka on nostettavissa työntekijän tililtä, on syytä kirjata työsopimukseen. Palkka tulee maksaa työntekijän osoittamalle pankkitilille.

Mikäli palkanmaksupäivä on sunnuntai, juhlapyhä tai arkilauantai, on erääntymispäivä edeltävä arkipäivä.

Työntekijän pitää saada maksetusta palkasta kuitti, jossa näkyvät palkan lisäksi myös verot sekä lakisääteiset maksut, kuten työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu. Palkkakuitti kannattaa aina tarkistaa huolellisesti ja kertoa työnantajalle heti mahdollisista virheistä. Mikäli palkanmaksupäivä on sunnuntai, juhlapyhä tai arkilauantai, on erääntymispäivä edeltävä arkipäivä.

Muita työstä saatavia korvauksia

Palkassa voi olla myös erilaisia lisiä. Tehdyn työn ajankohdasta riippuen palkan lisäksi voidaan maksaa esimerkiksi iltalisää, yötyölisää, lauantailisää, sunnuntailisää tai juhlapäiväkorvausta. Esimerkiksi sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Maksettavista lisistä ja niiden määristä on sovittu yleensä alan työehtosopimuksessa. Kannattaa työsuhteen alussa tarkistaa, mitä lisiä työstä mahdollisesti maksetaan, jos työtä tehdään esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuna.

Ylityökorvaus on kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosenttia ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosenttia. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että lisä- tai ylityökorvaus vaihdetaan vapaa-aikaan.

Työstä voidaan maksaa myös palkkioita, kuten kirjoitus-, kokous- tai luentopalkkioita. Palkkio-sanaa käytetään vaihtelevasti niin työsuhteessa kuin yrittäjänäkin tehtävässä työssä, eikä sen merkitys ole vakiintunut. Myös työsuhteessa olevalle voidaan maksaa palkkioita, mutta silloin ne ovat nimikkeestä huolimatta palkkaa, josta verojen lisäksi kuuluu maksaa myös eläke- ja muut vakuutusmaksut. Olennaista on siis kiinnittää huomiota työn tekemisen ehtoihin, onko kyseessä työsuhde vai ei.

Työstä maksettu korvaus voi olla myös työkorvausta. Työstä sovittaessa pitää kiinnittää huomiota siihen, miten korvaus tehdystä työstä on ehdotettu maksettavaksi. Työntekijän näkökulmasta tällä seikalla on merkitystä siksi, että palkasta on maksettava eläkkeet ja työnantajan sosiaaliturvamaksu, työkorvauksesta ei.

Verotuksen näkökulmasta palkkaa ja työkorvausta käsitellään myös eri tavoin. Työkorvausta ei veroteta palkkana vaan liike- tai ammattitulona taikka henkilökohtaisena ansiotulona. Työkorvausta maksetaankin yleensä yrittäjänä tehdystä työstä. Yrittäjä suorittaa saamastaan korvauksesta itse mm. verot, eläkkeet ja huomioi korvauksen suuruudessa myös muut työn tekemisestä aiheutuvat kulut.

Työstä maksettu korvaus voi olla myös käyttökorvausta. Käyttökorvauksella (tekijänoikeuskorvaus) tarkoitetaan tekijänoikeudesta tai sen käyttämisestä maksettua korvausta. Käyttökorvausta maksetaan luovalla alla tehdystä työstä ja on korvaus tekijänoikeuden alaisen teoksen hyödyntämisestä. Sen ei ole tarkoitus korvata tehdystä työstä maksettavaa palkkaa.

Palkkalaskelma

Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Lisäksi siinä näkyvät mahdolliset palkan lisät (esim. lisä- ja ylityökorvaukset), suoritetut verovapaat korvaukset, työsuhde-edut sekä palkasta perityt verot eli ennakonpidätys, eläke- ja sosiaaliturvamaksut sekä mahdolliset muut maksut. Tarkista aina, että palkkalaskelmassasi näkyvät kaikki tarvittavat suoritukset. Jos palkkalaskelmassa ei ole eritelty veroja, eläke- ja sosiaaliturvamaksuja, on työnantaja voinut jättää nämä maksamatta. Arkikielessä puhutaan harmaasta taloudesta, jota ei kannata tukea tekemällä pimeää työtä.

Palkkalaskelma voidaan toimittaa myös sähköisesti (nettipalkkalaskelma). Moni työpaikka onkin luopunut paperisista palkkalaskelmista kokonaan.

Palkasta menevät vähennykset

Ennakonpidätys tarkoittaa tuloveroa, joka pidätetään suoraan palkasta. Suorittaakseen ennakonpidätyksen työnantajasi tarvitsee verokorttisi. Veron määrä vaihtelee tulojen mukaan — tarkista oma veroprosenttisi verokortistasi tai Verottajan sivuilta. (Sivuille kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset.)

Kaikkien 17–64-vuotiaiden työntekijöiden palkasta pidätetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä työttömyysvakuutusmaksu. Työttömyysetuuksia rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen lisäksi myös valtion maksamalla osuudella sekä ansioturvaa työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ohella myös mm. aikuiskoulutustukea ja osin eläke-etuuksiakin.

Työttömyysvakuutusmaksusta pitää olla merkintä palkkakuitissa, samoin kuin työeläkevakuutusmaksusta. Oma palkkakuitti on hyvä tarkistaa aina paitsi palkan, myös maksujen osalta. Harmaata taloutta ei kannata tukea tekemällä pimeää työtä!

Suomessa työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työeläkevakuutusmaksuilla, jotka pidätetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työeläkemaksuja maksavat sekä yksityisten että julkisten alojen työnantajat ja työntekijät. Työeläkemaksu on luonteeltaan vakuutusmaksu, joka vakuuttaa meidät, jos kaikki ei suju suunnitelmien mukaan.

Oma palkkakuitti on hyvä tarkistaa aina paitsi palkan, myös työeläkemaksujen osalta. Harmaata taloutta ei kannata tukea tekemällä pimeää työtä, sillä siitä ei kerry eläkettä.

Työsuhteeseen voi liittyä ns. luontoisetuja, joita työnantaja maksaa muutoin kuin rahapalkkana työntekijälle. Tällaisia etuja voivat olla lounasetu, puhelinetu, työsuhdematkalippu, virikekortti tai autoetu. Verohallinto vahvistaa vuosittain näiden luontoisetujen verotusarvot, joiden pohjalta niitä verotetaan. Näistä työsuhteeseen liittyvistä luontoiseduista pääsevät osallisiksi kuitenkin melko harvat, johtavassa asemassa olevat työntekijät.

Voit maksaa ammattiyhdistysmaksusi joko itse ammattiliittoosi tai vaihtoehtoisesti pyytää työnantajaasi pidättämään sen suoraan palkastasi täyttämällä perintäsopimuksen. Ammattiyhdistysmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Katso lisätietoja perintäsopimuksesta oman liittosi sivuilta.

Luitko sivun huolellisesti? Testaa tästä alta.

0%

Mihin palkka ja sen määräytymisperuste kannattaa kirjata?

Oikein! Väärin!

Mitä tarkoittaa palkanmaksukausi?

Oikein! Väärin!

Mitä tietoja palkkakuitista täytyy vähintään löytyä?

Oikein! Väärin!