Turvallinen ja terveellinen työ varmistetaan työsuojelulla. Työsuojelu on työnantajan ja työtekijöiden välistä yhteistoimintaa. Sillä huolehditaan siitä, että työpaikalla on turvallista ja terveellistä tehdä työtä. Alle 18-vuotiailla on oikeus tehostettuun suojeluun.
Työsuojelun sisältö on viime vuosina laajentunut perinteisten turvallisuusriskien ohella kattamaan myös psykososiaalisia tekijöitä, epäasiallista kohtelua ja väkivallan uhkaa.
Työturvallisuudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolot ovat kunnossa.
Työnantajan vastuulla on vaarojen arviointi, työn tarkkailu ja tarvittaessa sen kehittäminen turvallisemmaksi, mutta myös työntekijällä on työturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia.
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu
Työnantaja voi toimia henkilökohtaisesti työpaikan työsuojelupäällikkönä, mutta tehtävässä voi olla myös muu nimetty henkilö. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava jokaisella työpaikalla, jolla työskentelee vakituisesti vähintään 10 työntekijää. Myös tätä pienemmillä työpaikoilla työsuojeluvaltuutettu voidaan valita, mutta se ei ole pakollista. Yli 20 työntekijän työpaikalla on työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi perustettava työsuojelutoimikunta, johon mm. edellä mainitut kuuluvat.
Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on huolehtia, että työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät tunnistetaan ja arvioidaan järjestelmällisesti ja säännöllisesti. He myös huolehtivat siitä, että uudet työntekijät perehdytetään kunnolla tehtäviinsä. Jokaisen uuden työntekijän on saatava riittävästi tietoa muun muassa työstä ja työpaikasta, työpaikan pelisäännöistä ja yhteisistä ohjeista, koneiden ja laitteiden sekä suojavälineiden käytöstä, turvallisesta työskentelystä ja työhön liittyvistä vaaroista ja riskeistä.
Työsuojelua koskevia säädöksiä on mm. työturvallisuuslaissa, työaikalaissa, työsuojelun valvontalaissa ja työterveyshuoltolaissa. Lisäksi eri työehtosopimukset tai erilliset liittojen väliset sopimukset sisältävät työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä säädöksiä.
Työturvallisuus
Turvallisessa työpaikassa työtilat ja toimintatavat on toteutettu niin, että työskenteleminen ja liikkuminen on kaikille turvallista. Esimerkiksi kiire, koneiden ja laitteiden sekä raskaiden taakkojen käsittely voivat altistaa tapaturmille. Fyysisten vaarojen lisäksi on tärkeää muistaa myös henkiset riskit, kuten työkuormitus ja stressi. Työkuormitusta voi aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen perehdytys, vähäinen esihenkilön tuki tai liiallinen työn määrä.
Työtilojen turvallisuuteen vaikuttavia asioita ovat valaistus, äänet ja sisäilma. Myös kulkureittien turvallisuudesta ja työpaikan siisteydestä on huolehdittava, jotta esimerkiksi lattialla lojuvat laatikot tai johdot eivät aiheuta kompastumisen vaaraa. Työmatkat ja työliikenne ovat osa turvallista työympäristöä.
Monet työympäristön vaaratekijät voidaan välttää huolehtimalla työntekijöiden opastuksesta. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia siitä, että tekee työnsä huolellisesti ja harkiten.
Työnantaja vastaa, ettei työstä aiheudu vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Mikäli työn vaarojen poistaminen ei ole mahdollista, työnantajan on hankittava työntekijän käyttöön erilaisia henkilönsuojaimia. Henkilönsuojaimet ovat välineitä, varusteita ja vaatteita, jotka suojaavat tapaturmalta tai sairastumiselta työssä. Tällaisia ovat esimerkiksi suojalasit, turvakengät, suojakäsineet, kypärät, kuulo- ja hengityssuojaimet, valjaat ja suojahaalarit.
Suojaimen tarpeellisuudesta päättää työnantaja. Jos säädöksissä vaaditaan suojaimen käyttämistä tai vaarojen arviointi osoittaa suojaimen tarpeelliseksi, työnantajan on hankittava se. Työnantajalla on myös velvollisuus valvoa suojainten käyttämistä.
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus koskee kaikkia työn tekemisen paikkoja. Etätyössä kaikkia työnantajan velvoitteita ei kuitenkaan voi vaatia täysmääräisesti noudatettavaksi. Etätyötä tehdään usein kotona tai sellaisissa olosuhteissa, joiden turvallisuutta työnantajan on vaikea selvittää ja arvioida. Näissä tapauksissa on otettava huomioon myös perustuslakiin kirjattu kotirauha. Etätöiden osalta on tärkeää, että työnantaja yhdessä työntekijän kanssa selvittää, että työskentely myös etänä sujuu häiriöttä, turvallisesti ja ergonomisesti oikein.
Työntekijän on työssään noudatettava annettuja turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Hänen on käytettävä työnantajan antamia suojaimia. Näiden lisäksi työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämiä turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös ilmoitettava työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan turvallisuuspuutteista tai vioista.
Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle. Pidättäytyminen tulee kyseeseen vain, jos vaaraa ei voida muilla välittömillä toimenpiteillä välttää.
Tapaturmavakuutus
Työnantajalla on velvollisuus ottaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta tapaturmavakuutus kaikille työsuhteessa oleville työntekijöille palkasta, iästä tai työsuhteen kestosta riippumatta. Vakuutusvelvollisuus ei kuitenkaan koske työnantajaa, jonka työntekijöilleen kalenterivuoden aikana maksama palkkasumma on enintään 1200 euroa. Vakuutus korvaa pääsääntöisesti työssä tai työmatkalla sattuneen työtapaturman sekä työstä aiheutuneen ammattitaudin.
Tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen johtava tapahtuma työssä, omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa työhön ja päinvastoin tai työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana. Työntekijän tulee ilmoittaa työtapaturmasta heti työnantajalle tai lähimmälle esihenkilölle.
Ammattitauti on sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Yleisimmät ammattitaudit ovat meluvammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat.
Jos työntekijä kokee työssään työstä johtuvia sairauden oireita, hänen tulee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kertoa oireista työnantajalle, jotta tämä voi korjata työoloja. Lisäksi työntekijän tulee olla yhteydessä työterveyshuoltoon.