Millainen on hyvinvoiva työyhteisö?

Hyvinvoiva työyhteisö on tunnistettavissa siitä, että vapaapäivän tai loman jälkeen on kiva palata töihin. Vaikka työ ei voi olla aina hauskaa, pitäisi työnkuvasi ja työympäristösi kuitenkin herättää sinussa pääsääntöisesti positiivisia tai vähintäänkin neutraaleja tunteita. Hyvinvoiva työyhteisö on myös työnantajan etu – motivoituneet työntekijät jaksavat töissä paremmin ja heille kertyy vähemmän sairauspoissaoloja.

Hyvinvoiva työyhteisö

Työhyvinvointia rakennetaan työyhteisön arjessa

Työhyvinvointia rakennetaan työpaikan arjessa pitkäjänteisesti kehittämällä työympäristöä, työyhteisöä, työprosesseja ja johtamista. Jokaisella työpaikalla pitää olla kiusaamisen ja syrjinnän osalta nollatoleranssi. Hyvinvoivassa työyhteisössä työkaverit arvostavat toisiaan ja muiden tekemää työtä. Siellä ratkotaan ongelmia kaikkia osapuolia kuunnellen ja kunnioittaen.

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että työ ei saa olla liian kiivastahtista tai kuormittavaa. Hyvinvoivassa työyhteisössä työskentellään terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa. Kun työyhteisössä voidaan hyvin, niin tulosta syntyy ja työ imaisee mukaansa positiivisella tavalla. Esimies tukee alaisiaan ja koko työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen. Hyvinvoiva työyhteisö on luova, tuottava ja myös taloudellisesti kannattava.

Työhyvinvoinnin kehittämiseen investoiminen on tuottavaa toimintaa yritykselle tai organisaatiolle. On arvioitu, että yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa itsensä moninkertaisena takaisin.

Omalla hyvinvoinnilla vaikutat työssä jaksamiseen ja koko työyhteisön hyvinvointiin.
Omaa hyvinvointia edistät esimerkiksi:

  • liikkumalla raittiissa ilmassa
  • päivittäisellä hyötyliikunnalla
  • riittävällä ravinnolla, josta saat tarpeeksi vitamiineja ym. jaksaaksesi
  • hyvällä palautumisella liikunnasta ja työstä
  • riittävillä yöunilla

Hyvinvoivassa työyhteisössä:

  • ollaan avoimia ja luotetaan
  • innostetaan ja kannustetaan
  • puhalletaan yhteen hiileen
  • annetaan myönteistä palautetta
  • pidetään työmäärä aisoissa
  • uskalletaan puhua ongelmistakin
  • säilytetään toimintakyky muutostilanteissa.

Lähde: Työterveyslaitos