Kansainvälinen työjärjestö ILO luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia sekä valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa. Suomi liittyi ILOn jäseneksi vuonna 1920 ja on hyväksynyt muiden pohjoismaiden tavoin useita ILOn yleissopimuksia ja suosituksia.
Suomalaista työlainsäädäntöä on vuosikymmenten ajan rakennettu ILOn yleissopimuksiin pohjautuvien työelämän perusperiaatteiden varaan. ILO on rakenteeltaan kolmikantainen eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa.
Palkansaajajärjestöjen kansainvälinen yhteistyö
Perinteisesti Suomi tekee paljon yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Työelämäasioissa yhteistyötä tehdään Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY:ssä. Vuonna 1972 perustetun PAY:n jäseniä ovat palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö on vuonna 2006 perustettu kansainvälinen ammattiyhdistysliikkeen järjestö ITUC. Suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat sen jäseniä ja osallistuvat globaalien kysymysten käsittelyyn.
Euroopan unioni vaikuttaa Suomen työlainsäädäntöön
Euroopan unioni vaikuttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kun työelämän lainsäädäntöä kehitetään EU:n tasolla, se vaikuttaa myös suomalaiseen työlainsäädäntöön
Suomalaisten palkansaajien edunvalvontaa Brysselissä tekee SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto FinUnions. FinUnionsin tehtävä on vaikuttaa EU-toimielinten lainsäädäntötyöhön palkansaajille tärkeissä asioissa.
Ammattiyhdistysliikkeen Eurooppa järjestön ETUCn tehtävä on vaikuttaa EU-tason työelämäasiossa. ETUClla (ja vastaavasti työnantajien järjestöllä) on myös EU:n perussopimuksissa määritelty rooli työlainsäädännön kehittämisessä EU:ssa. ETUC on perustettu vuonna 1973 ja siihen kuuluu 90 työntekijäjärjestöä 38 eri maasta, mukaan lukien Suomen palkansaajajärjestöt.
