Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tekemiä sopimuksia kutsutaan työehtosopimuksiksi (TES) ja virkaehtosopimuksiksi (VES). Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitaan työsuhteen ehdoista lakia yksityiskohtaisemmin.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan sopia paremmista ehdoista, kuin laissa on säädetty. Esimerkiksi vuosilomien ja työaikojen osalta on työehtosopimuksissa voitu sopia lakia paremmat ehdot. Työehtosopimuksissa myös kerrotaan, mistä asioista voidaan työpaikalla sopia paikallisesti.
Työsopimuksessa on maininta, mitä työehtosopimusta työssä noudatetaan. Jos mainintaa ei ole, asiaa voi kysyä myös työpaikan luottamusmieheltä tai esihenkilöltä.
Työehtosopimuksissa määritellään esimerkiksi seuraavista asioista:
- palkasta, palkankorotuksista ja palkkaan tulevista lisistä
- työvuoroista ja työajasta
- lomista ja lomarahasta.
Työehtosopimusneuvottelut
Työehtosopimus on ammattiliittojen ja työnantajan tai työnantajaliiton välinen sopimus. Siinä määritellään, mitä työnteon ehtoja tietyn alan tai työnantajan työntekijöihin noudatetaan. Työehtosopimusten sopimuskaudet ovat yleensä 1–3 vuotta. Sopimuskauden pituus sovitaan neuvottelujen yhteydessä.
Työehtosopimus irtisanotaan sopimuskauden lähestyessä loppuaan. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta aloitetaan jo ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimusten välistä aikaa kutsutaan sopimuksettomaksi tilaksi.
Ammattiliitot edustavat neuvotteluissa työntekijöitä ja vievät sopimusneuvotteluihin jäsenistön asettamia tavoitteita. Kuulumalla liittoon voit vaikuttaa siihen, millaisista asioista neuvotellaan.
Jos ollaan tilanteessa, että yhteisymmärrystä neuvotteluissa ei löydy, neuvotteluja voidaan vauhdittaa erilaisilla työtaistelutoimilla. Niihin ei koskaan ryhdytä kevyin perustein vaan vasta useiden kuukausien tuloksettomien neuvottelujen jälkeen. Työtaistelutoimia voivat olla esimerkiksi lakot ja ylityö- ja vuoronvaihtokiellot.
Työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä työntekijän vähimmäisehtojen turvaajana.
Ammattiliitto paras asiantuntija
Ammattiliitot valvovat sopimusten noudattamista ja ovat riitatilanteissa jäsentensä apuna. Työntekijän kannattaa siis liittyä siihen liittoon, joka on neuvotellut työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen. Ammattiliitto tuntee alan työehdot parhaiten ja ajaa työntekijän etuja.
Paikallinen sopiminen
Työ- tai virkaehtosopimuksissa voidaan antaa oikeus sopia joistain asioista työpaikkakohtaisesti. Kysymys voi olla esimerkiksi mahdollisuudesta sopia työpaikalla joustavista työaikajärjestelyistä työehtosopimuksessa sovituissa rajoissa.
Työ- ja virkaehtosopimukset antavat yhä enemmän mahdollisuuksia paikalliselle sopimiselle.
Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi:
- palkkausjärjestelmistä
- työn vaativuuden arvioinnista
- tulospalkkioista
- työaikajärjestelyistä
Työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista osa voidaan jättää työpaikoilla sovittavaksi. Myös työlainsäädäntö, kuten työaika- ja vuosilomalaki, tarjoavat paikalliseen sopimiseen laajat mahdollisuudet.
Paikallinen sopiminen edellyttää sekä työ- ja virkaehtosopimusten että työlainsäädännön tuntemusta löytyy liittojen kouluttamilta luottamusmiehiltä ja muilta henkilöstön edustajilta.
Paikallinen sopiminen edellyttää:
- Luottamusta ja tasavertaista asemaa työnantajan ja työntekijöiden sekä henkilöstön edustajan välillä
- Neuvottelutaitoja
- Työ- ja virkaehtosopimusten tuntemusta
- Työlainsäädännön tuntemista
Yleissitova vai normaalisitova?
Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat työelämässä vähimmäisehdot. Niiden avulla varmistetaan, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti.
Työehtosopimus voi olla yleissitova tai normaalisitova. Yleissitovuus luo vakautta työmarkkinoille ja ehkäisee vääristynyttä kilpailua, sillä yritykset eivät kykene kilpailemaan toisten yritysten kanssa, jos ne heikentävä työntekijöiden työehtoja.
Yleissitovien työehtosopimusten mukaiset työsuhteen minimiehdot koskevat myös niitä työntekijöitä, joiden työnantaja ei ole järjestäytynyt alan työnantajaliittoon.
Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta.
